Eurocontrol julkisti lokakuussa uuden lentotoliikenne-ennusteen, joka katsoo vuoteen 2028 saakka ja nyt mukana ovat myös Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan arvioidut vaikutukset. Kasvua nähdään yhä, mutta toipuminen pandemiaa edeltäneelle tasolle on viivästynyt vuoteen 2025 saakka. Vuoden 2022 alkuun verrattuna lentopolttoaineen hinta on noussut 47 prosenttia. Eurocontrol julkisti 17. lokakuuta 2022 jälleen tuoreet lentoliikenteen ennustemallit, jotka yltävät seitsemän vuoden ajanjaksolle aina vuoteen 2028 saakka. Uusin ennuste korvaa edellisen ennen kesäkautta julkaistun ennusteen. "Olemme nähneet kesällä vahvaa kysyntää, mutta sitä on jarruttanut sekä alan kyky huolehtia nopeasta kasvusta sekä Ukrainan sodan vaikutukset. Odotamme kuluvalta vuodelta 9,3 miljoonaa lentoa, joka on 49% enemmän kuin vuonna 2021, mutta 16% vähemmän kuin vuonna 2019", sanoi Eurocontrolin johtaja Eamonn Brennan. "Suhtaudumme optimistisesti lentoliikenteen palautumiseen noin 92 prosentin tasolle vuoden 2019 luvuista ensi vuoden aikana. On kuitenkin olemassa merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa elpymiseen", jatkoi Brennan. Tällä hetkellä Euroopassa ollaan koko vuoden osalta 82 prosentin tasolla vuoden 2019 liikenneluvuista. Lokakuun 2022 alun osalta ollaan 87 prosentin tasolla vuoden 2019 luvuista. Päivitetyn ennustemallin mukaan optimistisimmassa vaihtoehdossa lentoliikenne palaisi vuoden 2019 tasolle jo vuoden 2023 aikana. Käytännössä se tarkoittaisi maltillista BKT:n nousua ja rajallista inflaation tuomaa vaikutusta kysyntään, hyvää luottamusta matkustajilta sekä rajallisia kapasiteettirajoituksia lentoyhtöillä ja lentoasemilla vuonna 2023. Pessimistisin arvio tarkoittaisi paluuta pandemiaa edeltävän ajan lukuihin vasta vuonna 2028. Tähän hitaimman palautumisen malliin on huomioitu useita kasvun hidastumista aiheuttavia riskejä. Sellaisia ovat useat taantumassa vuonna 2023 olevat valtiot, inflaation, ja pandemian tuomat vaikutukset, vaihtoehdot liikematkustukselle, ympäristöhaasteet sekä lentoyhtiöiden ja lentokenttien kapasiteettihaasteet. Todennäköisimpänä ennustemallissa pidetään kuitenkin paluuta normaalitasolle vuoden 2025 aikana. Tämä perustason ennustemalli pohjautuu heikkoon BKT:n kasvuun, inflaation ja lentopolttoaineen hinnan vaikutukset kysyntään ja matkustajien heikompi luottamus lentomatkan sujuvuuteen. Oman vaikutuksensa tuo myös lentopolttoaineen merkittävä hinnannousu. Vuoden 2022 alusta lukien kerosiinin hinta on noussut 47 prosenttia. Ennen pandemiaa lentopolttoaine maksoi Eurocontrolin mukaan 0,5 euroa litralta ja huhtikuussa 2020 hinta oli vajonnut 0,15 euroon litralta. Hinnanlaskun seurauksena tuotantokapasiteettia siirrettiin toisaalle ja kysynnän kääntyessä nousuun lentopolttoaine maksoikin kesäkuussa 2022 jo noin euron litralta. Näistä luvuista hinnat ovat jo laskeneet. Nykytasolla lentopolttoaineen kustannus on merkittävä lentoyhtiöille. Vuoden 2022 alkuun verrattuna lentolippujen hinnat ovat nousseet noin viisi prosenttia yli inflaation verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2019. Oxford Economicsin BKT:n perusennustetta on tarkistettu alaspäin vuoden 2023 osalta. Syinä ovat inflaatio ja kasvun hiipuminen ja geopolittisen tilanteen tuomat häiriöt. Useat riskit lisäävät lentoliikenteen palautumisen epävarmuutta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti riskejä erityisesti. Pidentyvä konflikti saattaa tuoda suurempia vaikutuksia ja häiriöitä energiamarkkinoille, joka voisi tarkoittaa yhä nousevaa inflaatiota ja isompaa iskua maailmanlaajuiselle talouskasvulle. Nykyinen ennuste sisältää erilaisia talousennusteita, mutta taloudellisen tilanteen heikkeneminen edelleen on riski. Lentopolttoaineiden hintojen epävakaus tuo omat haasteensa siihen miten lentoyhtiöt voivat siirtää hintapiikit markkinoille, joilla matkustus on vasta toipumassa pandemian rajoituksista. Myös ilmatilan ja reittiverkoston muutokset odottamattomien sulkujen seurauksena tuovat haasteita lentoyhtiöille. Tällaisia reitti- ja verkostomuutoksia ennustemalli ei huomioi. Ennustemallin oletus on, että Ukrainan ja Venäjän ilmatilat pysyvät suljettuina ainakin vuoden 2028 loppuun saakka. Mahdottomia ennustettavia ovat myös terrori-iskut, yksittäisten maiden toisilleen asettamat rajoitukset, sodat sekä luonnonkatastrofit. Näiden kaikkien tuomat vaikutukset voivat olla väliaikaisia tai pidempiaikaisia.
|
|||