Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA julkisti kaksi tutkimusta, joiden tavoitteena oli saada tieteelliset tulokset suurten lentokoneiden matkustamoiden sisäilman vaikutuksista. Tutkimusten tulokset osoittivat, että matkustamon ja ohjaamon ilmanlaatu oli vastaava tai parempi kuin normaaleissa sisätiloissa.

Ensimmäisen matkustamon sisäilmatutkimuksen teki saksalainen Euroopan suurin teknisen alan tutkimuslaitos Fraunhofer instituutti ja Hannoverin lääketieteellinen korkeakoulu MHH.

Lennonaikaiset mittaukset tehtiin riittävän suurellä määrällä kaupallisia lentoja, jotta ilman epäpuhtauksista saataisiin luotettavat tulokset ohjaamoissa ja matkustamoissa.

Tulokset osoittavat, että lentokoneen sisäilma on jopa parempi, kuin normaaleissa toimistotiloissa, päiväkodeissa tai asunnoissa. Mitään altistumis- tai ohjearvoja ei ylitetty.

Kaikkiaan mittauksia tehtiin 69 lennolla heinäkuun 2015 ja kesäkuun 2016 välillä. Tuloksia kerättiin kahdeksasta eri Airbus- ja Boeing lentokonetyypistä ja mukana oli eri valmistajien moottoreita.

Mittauslennoista 61 tehtiin lentokoneilla, joissa on perinteiset moottorin vuodatusilmajärjestelmät ja kahdeksalla lennolla mittauksia tehtiin Boeing 787 -koneessa, joissa on sähköinen ilmajärjestelmä.

Kaikilla lennoilla mittalaitteet oli asennettu sekä ohjaamoon, että matkustamoon. Erityistä huomiota kiinnitettiin organofosfaatteihin ja TCP (Trikresyylifosfaatti) -arvoihin käyttämällä herkkiä mittalaitteita.

Toisen tutkimuksen aiheena oli lentokoneen moottoreissa käytetyn öljyn myrkyllisyys pyrolyysin jälkeen. Tutkimuksen suoritti yhteenliittymä, jossa oli mukana hollantilainen sovelletun tieteen tutkimusorganisaatio TNO ja Hollannin terveys-, hyvinvointi ja urheiluministeriö (RIVM).

Tutkimuksessa selvitettiin tiettyjen matkustajalentokoneiden moottoriöljyjen koostumusta mukaanlukien niiden hajoamistuotteet pyrolyysissä sekä myrkylliset yhdisteet joita voisi vapautua ohjaamon ja matkustamon ilmankiertoon. Tutkimuksessa selvitettiin kahden valmistajan öljyjä ja tutkimusnäytteissä oli mukana uutta ja käytettyä öljyä.

 Tulosten mukaan matkustamoilmassa havaittiin myös neuroaktiivisia yhdisteitä mutta niiden pitoisuus oli alle raja-arvojen, eikä niillä siten katsottu olevan terveydellisiä vaikutuksia. Myös TCP-yhdisteitä havaittiin mutta öljyperäisiä orto-isomeereja ei.

 Lopullisten analyysien mukaan ihmisten herkkyys kemikaaleille on vaihtelevaa ja aineenvaihdunta on yksilöllistä eikä useimpien teollisuuskemikaalien vaikutuksia tunneta mukaanlukien matkustamon sisäilman epäpuhtaudet.

Viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt tutkimukset ja tieteelliset arvioinnit ovat tulleet siihen tulokseen, että raportoiduilla terveysvaikutuksilla ja altistumisella matkustamon tai ohjaamon ilmankierrolle ei ole todennäköistä yhteyttä.

FINAL REPORT PRELIMINARY CABIN AIR QUALITY MEASUREMENT CAMPAIGN (CAQ) EASA.2014.C15 (PDF-tiedosto)

EASA.2015.HVP.23–“Characterisation of the toxicity of aviation turbine engine oilsafter pyrolysis (AVOIL)” (PDF-tiedosto)