Uuden EASA-perusasetuksen on määrä ylläpitää ilmailun korkea turvallisuustaso uudistamalla unionin lentoturvallisuutta koskeva lainsäädäntökehys vastaamaan liikennemäärien kasvuun sekä muihin toimintaympäristön muutoksiin (EY N:o 216 /2008). EASA:n perusasetusta on edellisen kerran uudistettu vuosina 2002, 2008 ja 2009. Nyt päämääränä on aiempaa parempi sääntely ei laajennus.
Euroopan komissio antoi ehdotuksensa asetukseen joulukuussa 2015. Neuvottelut Euroopan Unionin neuvostossa on aloitettu tammikuussa 2016. Valtioneuvosto määritteli Suomen virallisen kannan jo aiemmin alkaneisiin neuvotteluihin 11. helmikuuta antaessaan eduskunnalle tiedoksi Suomen kannan EASA:n uuden perusasetuksen muodostamiseksi. Euroopan Unionin parlamentti aloittaa asian käsittelyn maaliskuussa 2016. Neuvotteluja asiasta käydään parhaillaan EU neuvoston ilmatilatyöryhmässä. Euroopan Unionin neuvosto toimii EU-maiden hallitusten äänenä, sopii EU-lainsäädännöstä ja koordinoi eri alojen politiikkaa. Ilmatilatyöryhmässä Suomea edustaa liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Anna Sotaniemi. Kannanotot ja puheenvuorot hänelle tuottaa LVM yhdessä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa. Ehdotuksen tarkoituksena on luoda lainsäädäntökehys, jonka nojalla annettujen alemmanasteisten säädösten vaikutus ratkaisee millaiseksi sääntely lopulta muodostuu. Näin ollen ehdotuksen lopulliset vaikutukset ovat pitkälti riippuvaisia konkreettisista täytäntöönpanotoimista, kuten alemmanasteisista täytäntöönpanosäännöksistä tai siitä, päätetäänkö vapaaehtoisia säännöksiä soveltaa. Myös alemmanasteisten säädösten valmistelussa on kuitenkin tärkeää, että asetuksen yleiset tavoitteet ja periaatteet muun muassa riski- ja suorituskykyperusteisesta lähestymistavasta otetaan huomioon.
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa. Säädösehdotus ja U-kirjelmäluonnos ovat olleet EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä 27. tammikuuta ja 2. helmikuuta 2016 välisenä aikana. Hankkeeseen pyydettiin lisäksi kommentteja ilmatilan hallinnan neuvottelukunnalta. Kommentteja toimittivat myös Finavia Oyj, Finnair Oyj, puolustusministeriö, Finanssialan Keskusliitto, RPAS Finland ry ja Suomen Moottorilentäjien Liitto ry. ”Jo nykyisellään 97 prosenttia ilmalualan sääntelystä tulee Suomen ulkopuolelta Eurooppa regulaatiosta”, kommentoi Liikenteen turvallisuusviraston ilmailujohtaja Pekka Henttu.
”Perusasetuksen odotetaan tulevaan voimaan vuoden 2017 aikana ja se sisältänee 1-2 vuoden siirtymäajan. Varsinaisen käytännön säädöspohjan luomiseen mennee 3-4 vuotta”, kommentoi DG MOVE:n Paajanen. Nyt annettavassa ehdotuksessa EASA-asetuksen soveltamisalaan lisättäisiin toimintamassaltaan alle 150 kilogramman painoiset miehittämättömät ilma-alukset, maahuolintapalvelujen turvallisuus sekä ilma-alusten ja ilmailujärjestelmien suunnittelun turvanäkökohdat, kyberturvallisuus mukaan luettuna.
”On katsottu kristallipalloa ja visionäärit näkevät nämä himmelit jo jatkuvana virtana taivaalla. Lainsäädäntö tulee antamaan yleiset raamit ja kokemusten myötä laitteet lokeroidaan paremmin. Tämä antaa mahdollisuuksia soravata tulevaisuuden järjestelmä sopivaksi”, sanoi DG MOVE:n Paajanen. Ehdotus merkitsisi tällä hetkellä Euroopan vapaimman kansallisen sääntelyn alaisille toimijoille EU-vaatimuksiin mukautumista ainakin siltä osin, kuin miehittämättömiä ilma-aluksia käytettäisiin tietyissä riskiluokissa, mikä muuttaisi toimintaympäristöä ja todennäköisesti lisäisi kustannuksia. Toisaalta yhteinen sääntely loisi edellytykset EU:n laajuiseen toimintaan. Ilma-alusten ja järjestelmien suunnittelun turvanäkökohtien osalta unioni on jo mukana joidenkin näiden kysymysten käsittelyssä. Komission tarkoituksena on täsmentää unionin roolia ottaen huomioon, että nämä turvanäkökohdat liittyvät läheisesti ilma-alusten suunnittelun ja lentotoiminnan turvallisuuteen, josta unioni jo vastaa voimassa olevan EASA-asetuksen nojalla. Muita uuden EASA perusastuksen myötä muuttuvia asioita ovat mm. EU-lento-operaattoreiden wetlease-toiminnan etukäteishyväksynnän poistaminen ja EU-laajuinen hyväksyntä matkustamohenkilökunnalle. EASA perusasetuksen muutos johtanee myöhemmin muutoksiin myös kotimaisen ilmailulain (864/2014) osalta. Lisäksi muutokset aiheuttaisivat tarpeen päivittää kansallisia ilmailumääräyksiä. Lue myös:
|
|||
