Oikeusasiamiehelle tehtiin yhteensä 21 kantelua lääkärihelikopterin uuden tukikohdan  sijainnista Kaakkois-Suomessa. Kanteluissa arvosteltiin reformiministerityöryhmän ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan 20.12.2018 tekemää linjausta sijoittaa Kaakkois-Suomen lääkärihelikopteri Kouvolan Uttiin. Kantelijat havittelivat tukikohtaa Lappeenrantaan.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa ettei voi puuttua eduskunnan päätöksentekoon eikä viranomaisessa vireillä olevaan asiaan. Eduskunta on lisäbudjetissa linjannut valtion rahoituksen edellytyksenä olevat tukikohtien sijaintipaikat. Tukikohtien sijainnista päättää lain mukaan yliopistollinen sairaanhoitopiiri, jossa asia on vireillä.

Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n nykyiset kuusi helikopterikenttää ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Jatkossa tukikohtia olisi siis kahdeksan.

Oikeusasiamies pitää ratkaisussaan myönteisenä, että Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen perustetaan lääkärihelikopteritukikohdat.

Jääskeläinen piti tärkeänä sitä, että ensihoitopalvelut olisivat yhdenvertaiset saatavuuden kannalta. Kanteluissa oli kysymys siitä, tulisiko Kaakkois-Suomen tukikohta sijoittaa Lappeenrantaan vai Kouvolan Uttiin.

Terveydenhuoltolain 46 §:n mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen  tehtävänä  on suunnitella ja päättää  lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan.  Lääkärihelikopterien tukikohtien sijaintipaikoista päättäminen kuuluu siis lain mukaan ensihoitokeskuksille.

Vakiintuneen käytännön mukaan oikeusasiamies ei tutki sellaista asiaa, joka on vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa. Tämä johtuu siitä, että oikeusasiamies ei voi määrätä tai muutoinkaan vaikuttaa siihen, kuinka toimivaltaisen viranomaisen olisi ratkaistava sen käsiteltävänä oleva asia.

"Tämän vuoksi en ota kantaa Kouvolan tai Lappeenrannan keskinäiseen paremmuuteen lääkärihelikopterin uuden tukiaseman sijaintipaikkana Kaakkois-Suomessa", toteaa oikeusasiamies Jääskeläinen ratkaisussaan.

Kaakkois-Suomen vaihtoehtoina olivat Utti ja Lappeenranta

Kaakkois-Suomen osalta ilmailupalveluita kehittävä työryhmä tarkasteli mahdollisina tukikohtapaikkakuntina Kouvolan Uttia ja Lappeenrantaa.

Työryhmän mukaan Utti sijoittui Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden saavutettavuusalueiden rajalle. Lentoalue Utista kattaisi laajan osan Kaakkois-Suomea, mutta se olisi osittain päällekkäinen Vantaan tukikohdan kanssa.

Tästä johtuen huomattava osa hälytyksistä suuntautuisi käytännössä tukikohdasta itään ja koilliseen. Kuitenkaan Saimaan pohjoisosien maaseutua tai esimerkiksi Savonlinnaa ei tavoitettaisi kovinkaan hyvin.

Lappeenrannasta käsin merkittävä osa alueesta, jolle voitaisiin lentää, olisi Venäjällä. Lappeenrannasta käsin tavoitettaisiin silti kohtuullisen hyvin Mikkeli, Savonlinna sekä myös Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon eteläosat.

Työryhmän arvioiden mukaan Lappeenranta oli kokonaisuutena arvioiden Uttia parempi vaihtoehto. Sen mukaan tukikohtien määrästä ja sijainnista päättävät kuitenkin yliopistolliset sairaanhoitopiirit.

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan ja reformiministerityöryhmä linjasi 20.9.2018, että hallitus jatkovalmistelee yksityiskohtaisen sijaintipaikkaselvityksen Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Reformiministeriötyöryhmä puolsi 20.12.2018 FinnHEMS Oy:n kahden uuden tukikohdan sijoittamista Seinäjoelle ja Kouvolan Uttiin.

EOAK/6727/2018: LÄÄKÄRIHELIKOPTERIN UUDEN TUKIKOHDAN SIJAINTI KAAKKOIS-SUOMESSA

Lue myös: