Kyseessä on valtion kokonaispuolustukseen liittyvä kokonaisuus toimivaltuudet mukaanlukien. Työryhmä esitteli hankkeen tuloksia Helsingissä 2. lokakuuta. ”Hankkeen taustalla on lennokkien kasvanut määrä ilmatilassa viime vuosien aikana. Sen myötä nähtiin tarve täsmentää lainsäädäntöä Puolustusvoimien näkökohdat huomioiden. Työryhmälle annettiin kertaalleen lisäaikaa mutta nyt työ on loppusuoralla”, pohjusti Puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen.
Työryhmän puheenjohtaja toimi lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström. Edustettuna olivat mm. Ilmavoimat, Maavoimat, Rajavartiolaitos, Sotilasilmailun viranomaisyksikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Poliisi. Mukana oli myös sotilaslakimiehiä. Työryhmässä ei ollut mukana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tai muita siviili-ilmailutoimijoiden edustajia. ”Pyritään olemaan mahdollisimman avoimia vielä asian ollessa kesken, sillä keskusteluyhteyden avaaminen on kaikkien etujen mukaista” kommentoi työryhmän puheenjohtaja Norsdtröm. Lainsäädäntöhankkeen taustalla on toimintaympäristön muutos, joka on korostanut valmiudellisia haasteita ja vaikuttanut siten myös varautumisen suunnitteluun. Kehittynyttä UAV-teknologiaa käytetään uusin tavoin. Käynnistynyt hanke oli aluksi ilmavoimallinen aluevalvonnan näkökulmasta, mutta se laajeni merkittävästi koko Puolustusvoimat käsittäväksi.
Ilmailulain rajoitusalueiden käyttö ei yksin riitä vaan tarvittiin muita toimia. Uusi laki nähtiin parhaaksi lähestymistavaksi. Lainkuuliaisuus ei enää riitä vaan nykytoimijoita varten on oltava valmius muiden keinojen käyttöön ja niiden tulee perustua lakiin. ”Tarkoituksena on puolustusvoimien turvallisuuden parantaminen. Tavoittena on haitallisen toiminnan estäminen ja puolustusvoimien kohteiden ja valtakunnan elintärkeiden toimintojen turvallisuus. Samalla parannetaan myös sotilasilmailun turvallisuutta alle 150 metrin lentokorkeuksissa”, avaa Nordström lainsäädäntöhankkeen tavoitteita.
Puheenvuoroa käyttäneiden sanomassa korostui erityisesti informaation jakaminen dynaamisesti digitalisaation keinoin sekä sujuvan yhteistyön jatkuminen siviili- ja sotilastoimijoiden välillä.
”Toimiva lainsäädäntö ja oikeat välineet ovat tärkeitä päätöksenteon kannalta. Suorituskykyä haetaan valvontaan, seurantaan ja vaikuttamiseen. Kyseiset suorituskyvyt tulevat olemaan käytössä myös muiden viranomaisten toiminnan tukemiseen”, jatkaa Puustinen. Suojelupoliisin mukaan Puolustusvoimat on nykyisin yksi mahdollinen terrori-iskun kohde. Perinteiset uhat kuten laiton tiedustelu ja tuholaistoiminta eivät ole enää ainoita. Käsiteltävään kokonaisuuteen liittyy myös hybridiuhkiin valmistautuminen. Yksi niiden komponentti ovat juuri miehittämättömät ilma-alukset.
Maailman kriisipesäkkeissä on jo nähty mitä nykyisillä UAV-laitteilla voidaan tehdä huolimatta siitä liittyykö se tiedusteluun tai iskutoimintaan. Nykyisin puhutaan laitteiden kyvystä kuljettaa kymmenien kilojen hyötykuormaa yli sadan kilometrin päähän. Tällainen voi olla harmiton laite postikuljetuksissa mutta jonkun toisen toimijan käsissä sama voi aiheuttaa merkittävän uhan.
Lainsäädännöllä turvataan toimivaltuuksia voimakeinojen käyttämiseksi teknisten keinojen lisäksi. Ilma-alusten kulkuun halutaan puttua tekniikkaneutraalilla ratkaisulla. Tavoitteena on, ettei laki vanhene käsiin teknologian kehittyessä. Ilma-alus voitaisiin myös ottaa haltuun tai muutoin pysäyttää vahingolliseksi arvioitu toiminta.
Puolustusvoimat voisi käyttää uuden lainsäädännön keinoja, mikäli lennokki tai muu miehittämätön ilma-alus lähestyisi Puolustusvoimien kohdetta tai sen yläpuolista rajoitettua ilmatilaa. Puolustusvoimien helikoptereiden ja kiinteäsiipisten ilma-alusten matalalentotoimintaa turvataan muilla tavoin lainsäädännön kautta. Pääsääntöisesti se perustuu tulevaan EASA:n määräyskokoelmaan, johon Ilmavoimat on toimittanut oman lausuntonsa. Kuulemistilaisuudessa käsitellyllä lainsäädäntöhankkeella tavoitellaan vaikutuskykyä sotilasilmailua vaarantavaan toimintaan. Jo nyt on havaittu asiattomia toimijoita maantietukikohtien läheisyydessä sekä perinteisissä sotaharjoituksissa, joissa on mukana helikopteritoimintaa.
Lähitulevaisuudessa toimivaltuuden ollessa olemassa Puolustusvoimat voisi päättää tilanteiden mukaisesta keinovalikoimasta toteuttamiseen sekä tehdä tarvittavia hankintoja. Eteen voisivat tulla myös vahingonkorvausasiat. Pääsääntöisesti Puolustusvoimat palauttaisi lennokin tai UAV:n omistajalleen ja tarvittaessa asia voitaisiin siirtää toimivaltaiselle viranomaiselle. Kaikesta toiminnasta tehtäisiin myös pöytäkirjat ja viranomaisen toimia valvottaisiin. Vastaava toimivalta on nykyisin jo Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella mutta niidenkin osilta kaivataan täsmennyksiä. Esille nousivat viranomaisyhteistyön ja virka-apumenettelyn rajat, jotka tulisi erotella. Sen myötä tiedettäisiin millä toimivaltuuksilla edetään. Tilanteet etenevät nopeasti jopa minuuteissa tai sekunneissa eikä päätöksenteossa voida käyttää raskaita prosesseja toimivallan määrittämiseksi.
Työryhmä kokoontuu edelleen ja edessä on lakipykälien kirjoitusasun viimeistelyä. Aikaa työryhmän toimille on siis 15. marraskuuta 2017 saakka. Pykälät tulevat aikanaan lausuntokierrokselle arviolta joulukuun 2017 aikana. Lakiesitys sisältää uhkakuva-arvioiden lisäksi myös vaikutukset yhteiskuntaan. Esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn kevään 2018 aikana lausuntokierroksen jälkeen. Lue myös:
|
|||
