Rajavartiolaitos sai purjehduskaudelle 2022 käyttöönsä Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:lta (European Maritime Safety Agency) kiinteäsiipisen amerikkalaisvalmisteinen miehittämättömän Textron Systems Aerosonde -ilma-aluksen. Raja- ja meriturvallisuustehtäviä suoritetaan siis kahden edelliskauden tapaan kaukohjatulla RPAS-ilma-aluksella (Remotely Piloted Aircraft Systems).

Rajavartiolaitos on saanut aiemmilta vuosilta hyviä kokemuksia kauko-ohjatuista ilma-aluksista ja siitä miten ne soveltuvat monipuolisesti tilannetietoisuuden parantamiseen. Rajavartiolaitos on lisäksi hankkinut kokemuksia neljästä miehittämättömästä järjestelmästä Valvonta 2 -hankkeessa. Siihen liittyvillä koelennoilla selvitettiin miten miehittämätön ilma-alus palvelisi sensorialustana mahdollisimman hyvin viranomaisten erilaisia tarpeita pohjoisen Itämeren olosuhteissa.

Rajavartiolaitos on käyttänyt RPAS-järjestelmiä erilaisiin meri- ja rajaturvallisuustehtäviin mukaanlukien ympäristön suojeluun liittyvät tehtävät ja lainvalvonta. Tyypillisiä kauko-ohjatulle lentokoneelle annettuja tehtäviä ovat kohteiden paikantaminen, tunnistaminen, erilaiset valvonta- ja etsintätehtävät kaikkina vuorokaudenaikoina.

RPAS-järjestelmä tuo toimintaan kustannustehokkuutta, mutta se tehostaa huomaamattomuudellaan merkittävästi merellisen valvontajärjestelmän suorituskykyä. Miehittämättömän ilma-aluksen kamerajärjestelmät voivat tuottaa elintärkeää tilannekuvaa onnettomuus- ja etsintätehtävissä meripelastuskeskukseen johtamisen tueksi.

Rajalla on ollut kahdella edellisellä purjehduskaudella käytössään EMSA:n kautta miehittämätön Schiebel Camcopter S-100 -ilma-alus. Nyt käyttöön on saatu kiinteäsiipinen lentokonemainen Textron Aerosonde. Vastaava Textron Aerosonde RPAS-järjestelmä lentää koelentoja kevään 2022 aikana myös US Navyn ohjusristeilijältä.

Aerosonde lentää Suomessa, mutta myös laajemmin Itämeren alueella yhteistyössä Viron ja Latvian kanssa. RPAS-järjestelmä on Rajan käytössä noin kahden kuukauden ajan. Tästä miehittämättömästä ilma-aluksesta tehtiin havaintoja 29. huhtikuuta 2022 Hangon edustan merialueella.

Rajavartiolaitos suunnittelee purjehduskauden 2022 lennot osaksi omaa operatiivista toimintaansa yhteistyössä Viron ja Latvian kanssa kanssa. Textron Aerosonde -RPAS-järjestelmää operoi norjalainen Nordic Unmanned, joka suorittaa operatiivisia lentoja Rajavartiolaitoksen valtuuttamana.

Nordic Unmanned sai joulukuussa 2021 Norjan ilmailuviranomaiselta Luftfartstilsynetiltä LUC-operaattoriluvan (Light Unmanned Aircraft System), joka mahdollistaa toiminnan samassa ilmatilassa siviililentoliikenteen kanssa.

Ensimmäisen Textron Aerosonde Mk 4.7 -järjestelmän operaattori sai käyttöönsä tammikuussa 2022. Toinen Aerosonde tulee Nordic Unmannedin käyttöön vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Molemmissa järjestelmissä on kaksi Aerosonde -ilma-alusta. Ensimmäiset Aerosondet ovat GRO (LN-0310-UA) ja JAN (LN-0310-UB). Textron Aerosonde on hyväksytty myös BVLOS-toimintaan (Beyond Visual Line of Sight) eli lentoihin näköyhteyden ulkopuolella.

Nordic Unmanned suorittaa Itämerellä ympäristövalvontaa kevään aikana kolmen kuukauden ajan myös Schiebel S-100 -RPAS-järjestelmällä, joka toimii Saksasta käsin valvoen mm. laivojen rikkipäästöjä.

Rajavartiolaitoksen käytössä oleva kauko-ohjattava miehittämätön Textron Aerosonde -lentokone (Small Unmanned Aircraft System, SUAS) on varustettu AIS-vastaanottimella, elektro-optisella kameralla ja lämpökameralla. Aerosonde voi myös toimia kommuninaatiolinkkinä sekä suorittaa signaalitiedustelua. Ilma-alus on suunniteltu toimintaan maa- ja merialueilla. Järjestelmällä on lennetty yhteensä jo yli 550 000 lentotuntia.

Textron Aerosonden siipien kärkiväli on noin 3,7 metriä ja suurin lentoonlähtöpaino on 36,4 kg. Se tarjoaa hyötykuorman käyttöön 200 watin tehon. Hyötykuormana voi olla yö- ja päivävideota kuvaava kamerajärjestelmä, puheviestintärele, MANER-verkko (Mobile Adhoc Network), pilvienkin läpi näkevä SAR-tutka, elektronisen sodankäynnin ja signaalitiedustelun järjestelmiä (SIGINT/COMINT) sekä meriliikenteen AIS-järjestelmä (Automatic Identification System).

Aerosonde yltää neljähevosvoimaisen Lycoming EL-005 -moottorin avulla suurimmillaan noin 120 kilometrin lentonopeuteen. Järjestelmä kykenee Rajavartiolaitoksen mukaan lentämään sille rakennetun tukiasemaverkon piirissä jopa useita satoja kilometrejä. Valmistajan mukaan kantama on noin 140 kilometriä ja toiminta-aikaa luvataan jopa yli 14 tuntia. Lakikorkeutta Aerosondella on 15 000 jalkaa eli noin 4500 metriä. Se on lähes näkymätön lentäessään korkealla, pienen kokonsa ja hiljaisen toimintaäänensä ansiosta.

Kauko-ohjattava Textron Aerosonde laukaistaan ilmaan katapultin avulla ja lennon päätteeksi se laskeutuu sitä varten viritettyyn verkkoon, jota päin lentokone lennetään. Se toimii hieman samaan tapaan kuin Valvonta 2 -hankkeessa aiemmin myös vartiolaiva Turvan kannelta koelennetty Boeing Insitu Scan Eagle.

Rajavartiolaitos on aiemmin koelentänyt myös Scan Eaglen ja S-100 Camcopterin lisäksi myös UMS Aero Group AG:n Skeldar V-200 -pienoiskopterin sekä Aeronautics Orbiter 3 -lennokin. MH

Lue myös: