Suomeen perustetaan uusi avaruustilannekeskus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Avaruustilannekeskuksen perustaminen edistää Suomen kokonaisturvallisuuden tavoitteita, kuten kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta. 

Suomi ei jää jatkossa enää kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltaan saadun avaruustilannekuvan varaan. Uuden avaruustilannekeskuksen perustaminen on kansallinen etu, joka tuo Suomelle oman kyvyn ja lisää osaamista avaruustilannekuvatoiminnassa.

"Avaruustilannekeskuksen perustaminen on merkittävä askel Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Monet yhteiskuntamme tärkeät palvelut nojaavat satelliittijärjestelmiin, ja niiden häiriötön toiminta tulee varmistaa. Liikenne- ja viestintäministeriö on ajanut avaruustilannekeskuksen perustamista vahvasti koko hallituskauden ajan ja olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että päätös nyt saatiin yhdessä tehtyä. Tässäkin hallitus toimii suomalaisten turvallisuus edellä. Avaruustilannekeskus tulee todelliseen tarpeeseen", totesi liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.

Avaruustilannekeskus tulee vastaamaan lähiavaruuden, avaruustoiminnan ja avaruussään havainnoinnista ja seurannasta. Avaruustilannekeskuksen tehtävänä on muodostaa koordinoitu ja ajantasainen kansallinen avaruustilannekuva (Space Situational Awareness, SSA). Avaruussäätilan seurannalla on merkitystä niin revontulien ennustamisessa kuin avaruusmyrskyyn varautumisessa. 

”Avaruustilannekuva on aivan keskeinen osa Puolustusvoimien tilannetietoisuutta. Avaruuden merkitys sotilaallisena toimintaympäristönä on kasvanut huomattavasti ja se käytännössä linkittyy jokaisen puolustushaaran ja Pääesikunnan alaisten laitosten toimintaan. Tämä edellyttää laaja-alaista ymmärrystä avaruuden merkityksestä sekä edelleen uutta osaamista ja uusia kyvykkyyksiä tulevaisuudessa”, sanoi Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen.

 Kansallisen avaruustilannekeskuksen operatiiviset toiminnot rakennetaan olemassa olevien organisaatioiden yhteyteen. Siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitoksen ja sotilasjohtokeskus Puolustusvoimien yhteyteen. Molemmat johtokeskukset toimivat itsenäisesti, mutta läheisessä yhteistyössä. Keskuksen toteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä viranomaistehtäviä ja -rakenteita.

Maanmittauslaitos tukee molempien johtokeskusten toimintaa tuottamalla niille kansallista avaruustilannekuvaa hallinnoimillaan lähiavaruuden havainnointijärjestelmillä.

Avaruustilannekeskuksella olisi kyky tuottaa kansallista avaruustilannekuvaa 24/7-periaatteella niin normaalioloissa kuin myös vakavissa häiriötilanteissa tai valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa.

Toimintamallien rakentamisessa huomioidaan lisäksi EU SST -kumppanuusmailta ja Yhdysvaltain US SPACECOM:lta saadun avaruustilannetiedon käsittelylle, tallentamiselle ja jakamiselle asetetut tietoturvallisuusvelvoitteet.

Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa.

“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoi tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.

Avaruustilannekeskukseen liittyvä uusi tehtävä osoitetaan Maanmittauslaitokselle muuttamalla Maanmittauslaitoksesta annettua valtioneuvoston asetusta (1068/2018).

Nykyinen Maanmittauslaitoksen tehtäviä koskeva sääntely ei kata uutta Maanmittauslaitokselle ehdotettavaa avaruustilannekeskuksen toimintaan liittyvää tehtävää, joten esityksessä ehdotetaan lisättäväksi asetukseen sitä koskeva uusi kohta. 

Esityksen mukaan Maanmittauslaitos tuottaisi Suomen kansallista avaruustilannekuvaa hallinnoimillaan lähiavaruuden havainnointijärjestelmillä. Paikkatietokeskuksen (FGI) Kirkkonummella sijaitsevalle Metsähovin asemalle on tarkoitus hankkia uusi, aiempaa tehokkaampi laser, jolla saadaan havaittua enemmän avaruuden kohteita.

Lisäksi asetukseen esitetään muutoksia henkilöstöä, kelpoisuusvaatimuksia, nimittämistä ja sijaisen määräämistä koskevaan sääntelyyn. Asetus on lausunnolla 10. lokakuuta - 21. marraskuuta 2024.

Avaruustilannekeskuksen perustaminen edellyttää Ilmatieteen laitoksesta annetun lain sekä Puolustusvoimista annetun lain muuttamista. Hallitus antoi 10. lokakuuta 2024 eduskunnalle esityksen näiden lakien muuttamisesta.

Esityksessä ehdotettiin, että Ilmatieteen laitoksesta annettuun lakiin säädettäisiin Ilmatieteen laitokselle uusi tehtävä, avaruustilannekuvapalvelujen tuottaminen. Puolustusvoimista annettuun lakiin lisättäisiin Puolustusvoimille tehtävä hankkia, tuottaa ja jakaa avaruustilannekuvatietoa. Samalla säädettäisiin salassa pidettävän tiedon vaihtamisesta avaruustilannekeskuksen toimintaan osallistuvien viranomaisten sekä avaruuden lupa- ja valvontaviranomaisena toimivan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin välillä.

Hallitus hyväksyi ehdotetut lakimuutokset ja ne tulevat voimaan 1. joulukuuta 2024. Lainsäädäntömuutosten myötä avaruustilannekeskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Täyden toimintavalmiuden uusi avaruustilannekeskus saavuttaa vuonna 2028.

Kansallisen avaruustilannekeskuksen investointivaiheen 2024–2028 määrärahan tarve on yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa ja vuodesta 2029 alkaen reilut 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. 

 
Laajaa yhteistyötä - luvassa entistä parempaa laitteistoa

Avaruustilannekeskus ryhtyy tuottamaan avaruustilannekuvaa yhteistyössä EU:n, Suomen kumppanimaiden sekä avaruusvalvonnasta vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Tärkeä osa avaruustilannekeskuksen toimintaa on yhteistyö EU:n avaruusvalvontajärjestelmän kanssa. Suomi liittyi mukaan EU:n SST-yhteenliittymään ( European Union Space Surveillance and Tracking) Ilmatieteen laitoksen johdolla syksyllä 2022, kumppaninaan Maanmittauslaitos.

Avaruustilannekeskuksen suorituskyky rakentuisi analyyseihin ja tulkintoihin havainnoista, joita saadaan kansainvälisen yhteistyön kautta EU SST:n ja Yhdysvaltain avaruusvalvontaorganisaation kanssa.

Täysivaltainen EU SST -jäsenyys edellyttää havaintojärjestelmää, joka
tuottaa havaintoja EU SST:lle. Tähän tarkoitukseen Suomi on luvannut Maanmittauslaitoksen Metsähovin geodeettisen avaruuslaserteleskoopin kapasiteetista 20 prosenttia, joka on vähimmäisvaatimus.

Jäsenyys EU SST:ssa edellyttää myös, että Suomessa olisi avaruuslaserteleskooppi, joka kykenisi havaitsemaan avaruuskohteita, joissa ei ole geodeettista heijastusprismaa. Tämä vaatii uuden tehokkaan laserin hankkimista Metsähovin teleskooppiin.

Suomi on nykyisin jo mukana EU SST -kumppanuuden (European Union Space Surveillance and Tracking) kautta sekä Euroopan Unionin että Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä.

Loppuvuodesta 2019 Suomen Ilmavoimat allerkirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan avaruustilannekuvayhteistyöstä  Yhdysvaltain US SPACECOM:n kanssa, joka on alan johtavia toimijoita.

Puolustusvoimissa Ilmavoimat vastaa sotilaallisen avaruustilannekuvan (RSP, Recognized Space Picture) muodostamisesta ja Puolustusvoimien operaatiopäällikkö avaruussuorituskykyjen kehittämisestä. Ilmavoimien tuottama avaruustilannekuva täydentää Puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa ja sen perusteella saadaan tietoa muun muassa avaruusesineiden sijainnista ja liikkeistä.

Lue myös: