Ben Sliney – ”Normipäivä"

Ben_Sliney_4Yötaivas katosi kohti länttä ja kaunis aamunsarastus nousi idästä USA:n itärannikolla syyskuun 11. päivä kello 6.00. Ben Slineyllä oli edessään ensimmäinen työpäivä National Operations Managerina (NOM) lennonjohdon johtokeskuksessa Air Traffic Command Centerissä Herndonissa Virginiassa.

World Trade Centerin kaksoistornien sorruttua Manhattanilla 11. syyskuuta 2001 Yhdysvaltain ilmatila suljettiin ja kaikki koneet määrättiin laskeutumaan välittömästi lähimmälle kentälle. Vaikean ja ennen kokemattoman päätöksen takana oli yksi mies, USA:n liittovaltion ilmailuviranomaisen (FAA) kansallisista operaatioista vastaava johtaja Ben Sliney.

Sliney vieraili syyskuussa 2010 Helsingissä Suomen Lentäjäliiton (FPA) ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen (SLJY) kutsumana. Artikkeli perustuu hänen esitykseensä.

Johtokeskus vastaa päivittäin yli viidestäkymmenestä tuhannesta operaatiosta ja liikenteen sujuvuudesta USA:n ilmatilassa. Sääennusteen mukaan 9. syyskuuta luvassa oli kirkas taivas, hyvä näkyvyys ja heikot tuulet aina Mainesta Floridaan saakka.

Sään puolesta olisi mahdollista käyttää suurimman kapasiteetin mahdollistavia kiitoteitä. Muutaman kilometrin työmatkalla Ben ehti mietiskellä ensimmäisen päivän mahdollisia toimenpiteitä vaativia tilanteita.

Mahdollinen häiriö tilanne voisi aiheutua tutka- tai radiotaajuusongelmista suurehkolla lentoasemalla tai ehkä vain jonkun vilkkaan kiitotien sulkemisesta. Luvassa näyttäisi olevan leppoisa ja yllätyksetön kahdeksan tunnin ensipäivä johtokeskuksessa.

Ben saapui töihin hyvissä ajoin jo 40 minuuttia ennen seitsemältä alkavaa vuoroaan. Puoli kahdeksan aikaan edessä oli joka-aamuinen kokous, jossa NOM kertasi edellispäivän operaatiot ja erikoiset tapahtumat sekä alkavan päivän näkymät johtokeskuksen henkilökunnalle ja lennonjohtojaostoon Washingtoniin.

Kaunis aamu sai ensimmäisen yllätyksen, kun vuoroesimies pysäytti kokoustilaan kävelevän Benin ja kertoi tälle saaneensa juuri huonoja uutisia Bostonista. Vastaanotetun tiedon mukaan American Airlinesin lento AAL11 Bostonista Los Angelesiin olisi kaapattu. Lento oli yhä reitillään kohti länttä, mutta se ei vastannut lennonjohdon kutsuihin. Myös transponderikoodi oli yhä normaali, eikä kaappausta ilmaiseva 7500.

Ben mietiskeli vuoroesimiehen kanssa hetken ääneen, mutta he eivät muistaneet, koska USA:ssa oli edellisen kerran kaapattu lentokone. Kaappaustilanneohjeistuksen mukaan lennonjohdon oli määrä tehdä yhteistyötä ohjaajien kanssa reitin ja korkeuksien osalta ja varmistaa muiden koneiden pysyminen poissa kaapatun ilma-aluksen reitiltä. Ben jatkoi matkaa kohti kokoustilaa kehottaen vuoroesimiestä seuraamaan tilannetta ja ilmoittamaan mahdollisista muutoksista.

Ongelmat kasaantuvat

Muutama minuutti kokouksen alkamisen jälkeen vuoroesimies tuli kertomaan uuden entistä huonomman uutisen. Johtokeskukseen tuli tieto lennolla puukotetusta lentoemännästä. Ben kertoi kaappaustilanteesta muille ja välitti tiedon myös lennonjohtojaokseen Washingtoniin, jonka edustaja oli mukana päivittäisessä kokouksessa puhelinyhteyden välityksellä.

Heti tämän jälkeen hän palasi johtokeskuksen valvontatilaan ja vilkaisi liikennetilannetta näytöltä. AAL11-tutkaseuranta jatkoi näytöllä matkaansa edelleen kohti länttä. Lennon tiedoista puuttui kuitenkin korkeus ja nopeus. Lisäksi lennon tutkaseuranta jatkoi reitillään ainoastaan lentosuunnitelman ja aiemman suunta- sekä nopeustiedon mukaisen laskennan perusteella. Siihen ei ollut enää yhdistyneenä toisiotutkatietoja.

Samaan aikaan Bostonista tuli tieto oudosta ja epäselvästä lähetyksestä radiojaksolla, jolta AAL11 oli kadonnut. Bostonin aluelennonjohto kertoi myös kadottaneensa koneen tutkaruudulta, mutta se uskoi koneen kääntyneen etelään kohti New Yorkia. Bostonin vahvisti kadottaneensa myös lennon primääritutkakaiun.

Johtokeskus pyysi lennonjohdoilta tietoja mahdollisista tutkahavainnoista koneen katoamispaikasta aina New Yorkin lähestymislennonjohtoihin saakka. Tutkahavaintojen lisäksi pyydettiin näköhavaintoja kaapatun koneen oletetulla reitillä olevalta muulta lentoliikenteeltä. Kukaan ei havainnut konetta.


Kauhun hetket alkavat

Bostonin lennonjohto oli purkanut ja kuunnellut radiojaksolla kuullun epäselvän lähetteen, jonka alkuperästä ei ollut varmuutta. ”We have some planes” -viesti vaikutti todennäköisesti tulleen kaapatun AAL11:n ohjaamosta. Kello lähestyi aamuyhdeksää.

New Yorkin lennonjohto raportoi vastaavanlaisesta tapahtumaketjusta kuin Bostonissa. Unitedin lento UAL175 New Yorkista Los Angelesiin oli harhautunut reitiltään eikä vastannut radiokutsuihin. Ben kutsui vuoroesimiehet ja lennonjohtajat koolle kertomaan ajatuksiaan tilanteen kehittymisestä ja ehdotuksista AAL11:sta löytämiseksi.

Ilmavoimien kenraali, joka toimi yhteyshenkilönä johtokeskuksessa, liittyi mukaan keskusteluun kehottaen kääntämään CNN:n lähetyksen yhdelle monista operaatiohuoneen näytöistä. CNN uutisoi New Yorkin World Trade Centeriin kello 08.46 törmänneestä pienkoneesta. Lähetyksen kuvat kertoivat Benille ja muille operaatiohuoneen henkilökunnalle kuitenkin aivan toisenlaisen totuuden.

Rakennuksessa oleva suuri reikä, savun ja liekkien määrä paljastivat kyseessä olevan aivan jotain muuta kuin pienkoneen osuma. Kaikki johtokeskuksen operaatiohuoneessa pelkäsivät American Airlinesin koneen olevan WTC:n pohjoistornin savun ja liekkimeren todellinen lähde.

Operaatiohuoneessa alkoi vilkas spekulointi ja ihmettely miten Boeing 767, ammattitaitoinen ohjaamomiehistö ja hyvä lentosää muodostaisivat sellaisen yhtälön, että kone voisi törmätä tuhoisin seurauksin rakennukseen. Huolimatta operaatiohuoneen vankasta ilmailukokemuksesta ei vastausta löytynyt. Ihmettelyn suurin huoli koski syytä, jonka avulla kaappaaja voisi pakottaa kapteenin tai perämiehen lentämään päin pilvenpiirtäjää.

Edes ohimolla pidettävä ase ei saisi sitä tapahtumaan, ohjaaja lentäisi koneen mieluummin vaikka Hudsoniin tai Atlanttiin. Hiljentyneen operaatiohuoneen kollektiivinen ja varteenotettava ilmailutuntemuskaan ei voinut kuvitella tilannetta, että kaappaaja olisi itse lentokoneen ohjaimissa. Ihmetystä herätti myös se, että Kennedyn, LaGuardian tai Newarkin lähilennonjohdot eivät olleet havainneet törmäystä.

Johtokeskus pyrki saamaan lisätietoja törmäyksestä New Yorkin poliisilta. CNN:n suoran lähetyksen tapahtumat keskeyttivät selvitystyön kello 09.03, kun Boeing 767 syöksyi kameroiden edessä kovalla nopeudella kohti WTC:n etelätornia muuttaen kaiken hetkessä liekkimereksi. UAL175:n viime hetket aiheuttivat kauhun tunteen ja hiljaisuus laskeutui hektiseen operaatiohuoneeseen.

Ben ja koko nelikymmenhenkinen johtokeskus haukkoivat hetken henkeään ja samalla heille selvisi kaksi seikkaa. AAL11 oli varmasti törmännyt pohjoistorniin ja toiseksi teon takana ei ollut mikään tavanomainen ja perinteinen vaatimuksia esittävä lentokonekaappari. Kyseessä oli suora hyökkäys amerikkalaisia vastaan.

Tuhannet koneet yhä ilmassa

USA:n ilmatilassa oli yhä tuhansia koneita ja mikä tahansa niistä voisi olla seuraava tuhoisa ohjus. Kello 09.05 johtokeskus sai tiedon kolmannen koneen, Washingtonista Los Angelesiin lähteneen AAL77 Boeing 757:n muuttuneesta kurssista. Samalla Ben ilmoitti Washingtonin lennonjohtojaostoon harkitsevansa kaiken liikenteen pysäyttämistä.

Odottaessaan vastausta Washingtonista Ben mietti valtuuksiaan. Hänelle muistuivat mieleen johtokeskuksen päällikön ja Benin vanhan lennonjohtajakollegan, Jack Kiesen sanat: ”Sinähän olet koBen_Sliney_3ko lennonjohdon pomo ja valtuutesi ovat rajattomat”.

Kello 09.26 Ben määräsi Yhdysvaltain lentoliikenteen pysäytettäväksi, kukaan ei saisi enää nousta ilmaan. Kansallista liikennettä ei ollut pysäytetty vielä kertaakaan sitten vuonna 1903 keksityn lentämisen jälkeen.

Kello 09.30 American Airlines ilmoitti varmana tietona johtokeskukseen, että AAL11 on yhä ilmassa, vaikka kone oli tuhoutunut noin kolme varttia aiemmin. Neljä minuuttia sen jälkeen johtokeskus saa tiedon Newarkista San Franciscoon lähteneen Unitedin UAL93 pommiuhasta. Koneena jälleen iso Boeing 757.

Ilmassa oli yli kymmenen muuta epäilyttävää konetta, joilla oli ongelmia transponderin kanssa, tai ne eivät olleet oikealla reitillä. Kello 09.36 AAL77 törmäsi tuhoisasti Pentagoniin. Kello 09.42 Ben käski lennonjohtoja tyhjentämään taivaan koneista ja sulki samalla Yhdysvaltojen rajat tulevalta liikenteeltä. Ilmassa oli yli 4500 konetta, kun tieto ilmatilan tyhjentämisestä saapui lennonjohtoihin.

Ben pyrki tavoittamaan Washingtonin FAA:n pääkonttorilta henkilön, joka voisi määrätä hävittäjän tarkistamaan kaapatun UAL93:n tilanteen. Vain yksi henkilö olisi voinut määrätä hävittäjän siviilikoneen perään. Hän ei ollut tavoitettavissa.

Viimeinen terroristien hallussa ollut kone tuhoutui, kun UAL93 putosi maahan Pennsylvaniassa kello 10.03. Benin mukaan UAL93:n matkustajat olivat päivän todellisia sankareita. Turmalennon matkustajat olivat ensimmäisiä, jotka tiesivät mitä todella oli tapahtumassa. He olivat saaneet tietoja aiemmista tuhoista puhelimitse koneeseen ja päättivät estää oman lentokoneensa käyttämisen joukkotuhoaseena.

Taivaat hiljenivät nopeasti ja kaikki koneet olivat maassa jo kahden tunnin kuluttua käskystä. Koneet määrättiin laskeutumaan lähimmälle lentokentälle ja yhtä lukuun ottamatta kaikki tottelivat käskyä sitä kyseenalaistamatta, ja se yksikin laskeutui ohjeiden mukaisesti. Ensimmäiset 3500 konetta olivat laskussa jo tunnin päästä käskyn välittämisestä.

Yksi muista epäilyttävistä koneista oli Korean Airlinesin Boeing 747, joka tuli lähes alasammutuksi Alaskassa kielivaikeuksien ja väärän transponderikoodin takia. Kaksi epäilyttävien koneiden listalla olleista ei laskeutunut: AAL77 ja UAL93.  Usean muun listalla olleen koneen ensimmäisen luokan arabimatkustajia ei tavoitettu enää laskun jälkeen. FBI:n mukaan matkustajat katosivat hyvin nopeasti jäljettömiin.

Ilmatilan tyhjentäminen oli huomattavan helppoa liikenteeBen_Sliney_2n käynnistämiseen verrattuna. Koneiden laskeutuminen muulle kuin määräkentälle sotki lentoyhtiöiden toiminnan pahasti pitkäksi aikaa.

Kesti kaiken kaikkiaan kolme kuukautta saada liikenne jälleen toimimaan normaalisti, vaikka ilmatilaa avattiin asteittain jo saman päivän aikana. Ilmatilan sulkemisen jälkeen Washingtonin lennonjohtojaostosta tivattiin, kenen käskystä ja millä valtuuksilla ilmatila oli tyhjennetty. Puolta tuntia myöhemmin asiat olivat muuttuneet päinvastaiseksi ja nyt sama tiukka ääni puhelimessa tiedusteli, että miksei Ben sulkenut ilmatilaa jo aiemmin.

Maailma muuttui

Uni ei tullut Benille eikä hänen työtovereilleen seuraavana yönä, vaan asiat pyörivät mielessä. Ben olikin kehottanut kaikkia kirjoittamaan tekemisensä mahdollisimman tarkasti muistiin. Muistiinpanot tulivat tarpeeseen, kun Ben istui kuukausien ajan 9/11-komission kuulemistilaisuuksissa. Ben uskoo, että tuhoja oli voitu kenties rajoittaa jos tiedusteluviranomaiset olisivat informoineet tiedossa olleesta uhasta FAA:ta. Lennonjohtaja seuraa omaa tutkaruutuaan herkeämättä ja huomaa pienenkin poikkeaman ilmatilassaan hyvin nopeasti.

Suurimmat ja näkyvimmät muutokset toteutettiin noin vuoden jälkeen tapahtumista, kun TSA:n tuhannet uudet työntekijät kansoittivat turvatarkastuspisteet halki maan. Viranomaiset paransivat yhteistyötään perustamalla Domestic Event Network (DEN)-televerkon, jonka avulla lennonjohdot ja viranomaisten yksiköt voivat välittää nopeasti tietoa ilmaliikenteen ongelmista tai muista poikkeustilanteista.

Ben kertoo myös ilmapuolustuksen parantuneen. Vuonna 2001 ilmavoimat kärsi määrärahojen leikkauksista ja koko maassa oli valmiudessa vain seitsemän hävittäjää. Koillisessa ilmapuolustussektorissa ei ollut edes kunnollista tutkaa. Vuosien jälkeen eräs F-16 lentäjä kertoi Benille olleensa taivaalla tapahtumien aikaan ja saaneen käskyn ampua epäilyttävät koneet alas.

Hävittäjässä ei tosin ollut lainkaan aseistusta, mutta ohjaaja kertoi olleensa valmis katkomaan koneen siiven kärjen tai korkeusperäsimen omalla koneellaan. Ben kiteyttää tehdyt muutokset yhteen lauseeseen: ”US is now prepared”. Lentomatkustuksessa oli tapahtunut pysyvä muutos.

 Vaikka Ben ei näe yhdeksän vuoden takaisista tapahtumista painajaisia, on hänkin muuttunut mies. Aiemmin hän ei noteerannut taivaalla lentäviä koneita mutta nyt hän seuraa niitä New Yorkin taivaalla aina katseellaan.


Ben Slineyn ilmailu-ura alkoi USA:n ilmavoimissa sotBen_Sliney_1ilaslennonjohtajana vuosina 1964-1968. Palveluspaikkoina olivat mm. Otis Air Force Base sekä Pleiku Air Force Base Vietnamissa. Vuosien 1969-2006 välisenä aikana Ben työskenteli FAA:n palveluksessa lukuisissa lennonjohdoissa.

Pitkällä listalla ovat lähi- ja lähestymislennonjohdot New Englandissa, Newarkissa, La Guardiassa sekä NYC:n pääkentällä Kennedyssä. Esimiestehtävissä La Guardian lähilennonjohdossa ja traconissa sekä Cape Cod -traconissa ja NYC-traconissa eli lähestymislennonjohdoissa.

Vuosien varrella Ben oli poissa lennonjohdoista reilut 10 vuotta harjoittamassa lakimiehen ammattiaan. Hän oli mm. puolustamassa Reaganin 80-luvulla erottamia lennonjohtajia, vaikka työskenteli itse tuolloin esimiesasemassa lähestymislennonjohdossa.

Ennen nimitystään National Operations Manageriksi Ben työskenteli johtokeskuksessa kymmenen kuukauden ajan ilmaliikenteen hallinnan asiantuntijana. Vuosien takaa on löytyy myös noin 50 lentotunnin verran kokemusta SEP-kalustolla ilmailukerhossa.

Benillä on kokemusta myös elokuva-alalta. Lyhyt filmitähden elämä pitää sisällään lennonjohtajan roolin elokuvassa United 93 sekä pienen sivuosan saman ohjaajan elokuvassa Green Zone.

Nykyisin Ben harjoittaa jälleen lakia ja on toisena osakkaana Leventhal and Sliney LLP:ssä, joka keskittyy USA:ssa ajankohtaisiin asioihin, kuten vaikkapa äänestyslait, arvopaperimarkkinoita valvova elin (SEC) sekä hallinnon etiikka. Eläkkeelle siirtyminen siintää mielessä jo keväällä 2011, jolloin kiireet vaihtuvat elämään Cape Codissa golfin ja kalastuksen parissa.

Töiden lopettaminen ja eläkkeelle siirtyminen on jo neljäs yritys. Tosin tälläkin kertaa Benin mielessä on vapaa-ajan vieton lisäksi tarjota ilmailualan konsultointipalveluja. Luvassa on myös kirja 9/11-tapahtumista, jossa on luvassa vielä muutamia uusia käänteitä, joiden käyttämisen Ben pyysi jättämään hänen omaan projektiinsa.

Vauhdikkaat minuutit
06.20 Ben Sliney saapuu hyvissä ajoin työpaikalle
07.00 Ensimmäinen työpäivä alkaa
08.29 Ensimmäinen tieto kaapatusta AAL11 koneesta Bostonissa
08.30 Kokous jossa ”NOM” kertoo edellispäivän tapahtumat päämajaan
08.35 Tieto lentoemännän puukotuksesta AAL11 lennolla
08.46 Boeing B767 AAL11 törmää WTC:n pohjoistorniin
08.50 Oudon radiosanoman sisältö selviää: ”We have some planes”
09.00 Ilmavoimien kenraali pyytää kääntämään TV:n CNN:lle
09.03 Boeing B767 UAL175 törmää WTC:n etelätorniin
09.05 Johtokeskus saa tiedon AAL77:n kaappauksesta
09.05 Ben soittaa FAA:n päämajaan ja kertoo ajatuksensa liikenteen pysäyttämisestä
09.22 Ben määrää National ground stopin –liikenne seis
09.30 American Airlines ilmoittaa virheellisesti AA11:sta olevan yhä taivaalla.
09.34 Johtokeskus saa tiedon UAL93:n kaappauksesta
09.36 Boeing B757 AAL77 törmää Pentagoniin
09.40 Kaikki koneet määrätään laskeutumaan ja USA:n rajat suljetaan
09.59 WTC:n etelätorni sortuu
10.03 Boeing B757 UAL93 putoaa maahan Pennsylvaniassa
10.28 WTC:n pohjoistorni sortuu
12.16 FAA ilmoittaa kaikkien laskuun määrättyjen koneiden laskeutuneen
12.30 FAA:n mukaan ilmassa vain 50 konetta, joilla ei ole ongelmia

Kuvat ja teksti: Miikka Hult