MLU 2 -sarja-asennukset on nyt toteutettu kaikkiin ilmavoimien yksi- ja kaksipaikkaisiin Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjiin. Ensimmäiset MLU2-Hornetit olivat koelentovaiheessa loppuvuodesta 2011 ja ensimmäinen päivitetty koneyksilö tuli laivuepalveluskäyttöön keväällä 2013.
Vuosina 2012–16 toteutetun Mid-Life Upgrade 2 -elinkaaripäivityksen yhteydessä Ilmavoimien Horneteihin on luotu muun muassa kyky tukea maa-, meri- ja Ilmavoimien taistelua kauaskantoisten ilmasta maahan -aseiden vaikutuksella. MLU 2:n myötä Hornet-laivastoon asennettiin kansainvälisesti yhteensopivat puhe- ja datayhteydet sekä tunnistusjärjestelmät. Mukana on Link16-tietovuojärjestelmä, joka on standardoitu NATO:ssa. Link16 -protokollan tiedonaaltomuotoa käytetään MITS LVT -laitteilla (Multifunctional Information Distribution System - Low Volume Terminal). Järjestelmän suorituskykyä parannettiin verkostopuolustuksen periaatteiden mukaisesti.
MLU 2 -päivitys sisälsi myös ilmasta maahan-vaikutuskyvyn. Mukana on vuonna 2015 käyttöönotetutut lyhyen kantaman JDAM (Joint Direct Attack Munition) -ohjautuva pommi ja keskipitkän matkan AGM-154C JSOW (Joint Stand-Off Weapon) -liitopommit.
Ilmasta maahan -aseiden toimivuus on todennettu kotimaassa suoritetuin tutkimuksin ja koelennoin, joihin sisältyi muun muassa useita JDAM-pommien koepudotuksia Rovajärven ampuma-alueella. Lisäksi Hornet-ohjaajat, lentoteknillinen henkilöstö ja muut ilmapuolustuksen ammattilaiset ovat saaneet koulutuksen uudentyyppisten aseiden käyttöön, käsittelyyn ja huoltotoimintaan.
Kesäkuussa 2016 jopa metriluokan tarkkuudella kohteeseen osuvalla pommilla selvitettiin Rovajärvellä myös Puolustusvoimien omien tukikohtien kestävyyttä. Kohdealueelle oli tuotu rakenteita, joiden avulla tuhovaikutusta voitiin arvioida tarkasti eri etäisyyksillä.
Viimeisenä osana ilmasta maahan -vaikutuskyvystä on tulossa käyttöön pitkän kantaman AGM-158 JASSM -rynnäkköohjukset (Joint Air-to-Surface Stand-off Missile). Niiden kantama on yli 370 kilometriä. Hornetin torjuntakykyä parannettiin sensori- ja ohjuspäivityksin. Aiemmat AIM-120B AMRAAM -ohjukset (Advanced Medium Range Air-to-Air Missile) korvataan uusilla AIM-120 7C -mallin ohjuksilla, jotka ovat yhteensopivia käytössä olevan NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmän (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System) kanssa. Mukana asennuksissa on myös Saabin valmistama BOL-omasuojajärjestelmä, jossa on soihtuja ja silppuheitteitä. Päivitysten yhteydessä Hornetien ohjaamot on ajanmukaistettu mm. värillisillä LCD-näyttölaitteilla. Asennuksissa koneisiin tehtiin myös uusien aseiden edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset (System Configuration Set) sekä uusi koelentomittausjärjestelmä.
Kaikkiaan Hornet-hävittäjiin tehdyt päivitykset ovat maksaneet satoja miljoonia euroja. Koneiden suorityskyky on nyt riittävä vuoteen 2030 saakka ja ne on määrä korvata vuodesta 2025 alkaen uudella ratkaisulla käynnissä olevalla HX-hävittäjähankkeella.
JASSM-vaikutuskykyä ollaan asentamassa ensimmäistä kertaa C/D -mallin Horneteihin. Ennen Suomen F/A-18C/D Horneteja kyky on integroitu Australian Hornet-hävittäjiin mutta ne ovat vanhempia A/B-mallin koneita. Ilmavoimat siirsi kaksi F/A-18-konetta ja reilun kymmenen hengen vahvuisen koelento-osaston huhtikuussa 2016 Kaliforniassa sijaitsevaan merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavaan Naval Air Weapons Stationin China Laken -tukikohtaan. Suomalaiset huolehtivat Yhdysvalloissa itsenäisesti koneiden huolloista.
Yhdysvalloissa on mahdollista koelaukaista ohjus tarvittavilla laitteistoilla instrumentoidulle maalialueelle. Edessä ovat vielä siis mm. kesällä 2017 toteutettavat koeammunnat. JASSM-aseistuksen turvallinen ja oikea toimivuus on määrä todentaa syyskuuhun 2017 mennnessä suomalaisessa Hornetissa. Uusi suorityskyky on määrä hyväksyä käyttöön vuoden 2018 aikana. Lue myös:
|
|||