”Lentotoiminnan päästöjen vähentäminen on tärkein ympäristötavoitteemme, ja siihen voimme vaikuttaa joka ikisellä lennolla”, sanoo kapteeni Tom Hakala, joka vastaa Finnairin lento-operaatioiden polttoainetehokkuudesta ja ohjaa Finnairin lentäjiä polttoainetehokkaaseen lentämiseen.
Osana hanketta Finnair lentää keskiviikkona 17. helmikuuta lennon AY573 reitillä Helsinki-Kittilä, jota voi seurata Finnairin Instagram- ja Twitter-tileillä. Lennon lähtöaika on kello 13.00. Flightradar24-palvelun mukaan Finnair lentää lennon Airbus A319 -koneella (OH-LVH). Lennon aikana tarkastellaan lennon eri vaiheiden vaikutusta polttoaineenkulutukseen.
Tankkauksella varaudutaan myös erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten laskeutumiseen varakentälle sekä ylösvetotilanteeseen. Kyseisellä Finnairin Kittilän lennolla käytetään laskennallisesti myös biopolttoainetta, jonka Finnairin asiakkaat ovat ostaneet vuonna 2019 käytössä olleen Push for Change –palvelun kautta. Hankkeessa ostettu biopolttoaine olisi tankattava San Franciscossa, mutta alan käytännön mukaisesti laskea tästä seuraavan päästövähennyksen omaksi hyväkseen. San Franciscon polttoainevarastossa oleva Finnairin biopolttoainemäärä vastaa 50% Finnairin Helsinki-Kittilä-lennon kulutuksesta.
"Lisäksi lennonvarmistuksen tulee huomioida ympäristöluvan asettamat vaatimukset lentokonemelunhallinnalle. Entisestään tiivistyvä yhteistyö Finnairin kanssa antaa meille uutta tietoa ja keinoja kehittää Suomen lentoliikennettä entistä ympäristötehokkaammaksi", jatkaa Nikama. Lennon polttoaineenkulutusta voi vähentää muun muassa suunnittelemalla lentoreitit polttoainetehokkaiksi, minimoimalla rullausaika ja turhat pysähtelyt lentoasemalla, käyttämällä jatkuvan nousun menetelmää lentoonlähdössä, optimoimalla lentoreitin, -nopeuden ja -korkeuden mm. sääolosuhteet huomioiden sekä laskeutumalla jatkuvan liu’un menetelmällä. Suomessa on jo eurooppalaisittain tehokas ilmatila, minkä myös Eurocontrolin viime vuonna julkaisema tutkimus totesi. Finnair ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy kartoittivat lennon eri vaiheiden polttoaineenkulutuksen minimoinnin mahdollisuuksia Helsingistä Kittilään ja Ivaloon suuntautuneilla lennoilla marraskuussa 2020. Testilennoilla mitattiin lentoaikaa, lennon pituutta, polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä ja verrattiin optimaalisen suunnitelman ja toteutuneen lennon dataa toisiinsa. Lennon eri vaiheiden optimointiin vaikuttaa moni asia, kuten säätila ja muut ilmatilan käyttäjät. ”Polttoainetehokkuuteen vaikuttaa moni asia, ja pienilläkin teoilla on merkitystä, kun ne kertautuvat tuhansilla lennoilla vuodessa”, kertoo Hakala. Lennonsuunnitteluun liittyvällä tankkauspäätöksellä voidaan tehdä merkittäviä säästöjä. Lentokoneella voidaan suorittaa tietyissä olosuhteissa yksimoottorirullaus lähtiessä lennolle. Sillä säästetään 5-10kg polttoainetta per rullausminuutti. Vastaavasti sisäänrullaus voidaan tietyin raja-arvoin suorittaa samalla tavoin. Suuri yksittäinen polttoaineenkulutukseen vaikuttava asia on talvikaudella jäänpoistotarve ja jäänpoistoalueen toiminnan sujuvuus.
Finnair muistuttaa myös matkustajiaan heidän omasta vaikutuksestaan lennon polttoaineen kulutukseen. Matkustajien on tärkeää saapua lentoasemalle ja lähtöportille ajoissa, jotta lento pääsee lähtemään ajallaan. Lisäksi on hyvä huomioida mitä pakkaa mukaansa, sillä jos jokainen Finnairin matkustaja olisi vuonna 2019 pakannut kilon vähemmän matkatavaraa olisi säästetyllä polttoainemäärällä lentänyt jopa 20 kertaa Helsingistä Tokioon. Finnairin tavoitteena on puolittaa nettohiilidioksidipäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045. Tärkein keino tähän on polttoainetehokkuus, johon päästään tehokkaalla lentokalustolla, vähentämällä lentojen painoa, lentämällä polttoainetehokkaasti ja tekemällä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös biopolttoaineita ja päästöhyvityksiä.
Biolpolttoaineen käyttömäärää siis lisätään vuosittain. Käytännössä lentoja tullaan siis lentämään biopolttoaineen ja fossiilisen polttoaineen seokselle. Koronaviruspandemia on kuitenkin toistaiseksi viivästyttänyt hankkeen etenemistä. Lue myös:
|
|||
