Ilmakuljetuksista Helsingin ja Tallinnan välillä vastasivat Viron ja Suomen Ilmavoimien koneet aina vuoteen 1922 saakka kaupallisten toimijoiden puuttuessa. Jalansijaa hakivat Suomesta tuolloin myös ruotsalainen P.O. Flygkompani ja saksalaisten Viroon perustama A-S Aeronaut. Säännöllisen lentoliikenteen avaamista Suomessa pyrkivät käynnistämään 1920-luvun alussa myös Suomen Lentoliikenne O/Y ja Flyg AB - Lento O/Y. Nämä hankkeet kariutuivat ensimmäisen yhtiön osalta vuonna 1923 ja jälkimmäisen osalta jo syksyllä 1921.
Saksalaislentäjät laskeutuivat Helsingin Kaivopuistoon 17. maaliskuuta 1924 Junkers F 13 D335 -koneella (MSN700, "Regenpfeifer", K-SALA), josta tuli Aeron ensimmäinen lentokone. Junkers oli merkittävä lentokoneuutuus, sillä useat lentoyhtiöt lensivät tuolloin vielä kaksitasoisilla kangaspäällysteisillä lentokoneilla. Aero oli siis jo tuolloin edelläkävijöiden joukossa. Junkers F 13 oli kokometallinen avo-ohjaamolla varustettu vesi- ja suksilentokone. Matkustamo oli suljettu ja mahdollisti neljän matkustajan kuljettamisen. Tuolloin lennot operoitiin päiväsaikaan, pilvien alapuolella enimmillään noin 300 metrin korkeudessa. Avo-ohjaamossa istuneet lentäjä ja mekaanikko olivat kylmän sään armoilla. Heidän varusteisiinsa kuului lämmin turkki. Ohjaamovarustuksena oli nopeus-, korkeus-, kierrosluku- ja öljynpainemittarit.Jos avo-ohjaamossa oli viileää niin ei suljettu matkustamokaan tarjonnut lähellekään nykymaailman matkustuskokemusta. Matalalla lennettäessä kyyti oli nimittäin kaikkea muuta kuin tasaista. Aeron ensimmäinen kaupallinen lento nousi ilmaan Helsingin Kaivopuiston edustalta 20. maaliskuuta 1924 kello 15.40. Junkers F 13 suuntasi saksalaismiehistöllä Tallinnaan kuljettaen määränpäähän 162 kg postia. Avauspäivänä kuljetettiin edestakaisilla lennoilla 16 matkustajaa. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Aero kuljetti postin lisäksi kaikkiaan 269 matkustajaa.
Kesäkauteen oli valmistauduttu solmimalla Helsingin kaupungin kanssa vuokrasopimus tiloista Katajanokalla. Sinne rakentui pikkuhiljaa lentosatama matkustajaterminaaleineen.
Aero jatkoi lentotoimintaa Katajanokan lentosatamassa joulukuuhun 1936 saakka, jonka jälkeen operointi siirtyi maalentoasemalle eli arvottomalle Tattarisuon alueelle rakennetulle Helsinki-Malmin lentoasemalle. Tiettävästi Finnairin lentäjä on laskeutunut Katajanokan entiseen lentosatamaan viimeisimmän kerran vuonna 2014, jolloin vietettiin tämän ilmailuhistoriallisen tapahtuman 90-vuotisjuhlia. MH
Lue myös:
|
|||