Ilmailun suurimpia uusia kasvualoja oleva miehittämätön ilmailu kokosi keskiviikkona suuren joukon toimijoita Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin infotilaisuuteen Helsinkiin. Muuttuvien määräysten lisäksi puhuttivat lainsäädännön kohdat salakatselusta sekä kotirauhasta. Esillä olivat vahvasti myös muut vastuu- ja vakuutusasiat.

Miehittämättömän ilmailun toimijat kokoontuivat Trafin Helsingissä sijaitsevaan auditorioon keskiviikkona 9. marraskuuta. Tilaisuus osoittautui suosituksi ja tarjolla olleet paikat täytettiin ilmoittautumisjärjestyksessä vain parissa päivässä.

Tilaisuuden avasi Trafin ilmailusäädös- ja määräysvalmistelusta vastaava lakimies Päivi Metsävainio. RPAS-toimijoiden lisäksi paikalla oli mm. edustajat RPAS Finlandista, Suomen Ilmailuliitosta, Ilmavoimien sotilasilmailun viranomaisyksiköstä SVY:stä sekä kaupallisen liikenneilmailun puolelta Suomen Lentäjäliitto FPA:sta.

Jatkuvasti kehittyvän alan toimijoita kiinnosti muuttuva pykäläviidakko sekä perinteisen ilmailun säädöksien kuten ilmailulain vaikutukset miehittämättömään ilmailuun. Ammatti-ihmiset olivat erityisen kiinnostuneita oman toiminnan turvallisuudesta sekä tiedon saamisesta mm. perinteisen ilmailun menetelmistä ja sen tuomista rajoitteista.

Iltapäivän aikana käytiin läpi peruskäsitteitä erotellen miehittämätön ilmailu, kauko-ohjattu ilma-alus, lennokki sekä leluilma-alukset. Itse sääntelyn osalta toimijoille muistutettiin sen laajuudesta, sillä pelkkä RPAS-määräys ei itsessään kerro kaikkea toiminnan sääntelystä. Vastuu tietojen hankkimisesta on RPAS-toimijan omilla harteilla.

Kansallisen ja EU-tason miehittämätöntä ilmailua koskevan sääntelyn lisäksi on huomioitava myös muu lainsäädäntö koskien yksityisyyden suojaa, kotirauhaa, salakatselua, salakuuntelua, tietosuojaa, yleisestä järjestyksestä, kaupallisten oikeuksien hallinnasta, melu- ja ympäristöasioista sekä liikkumisrajoituksista.

Kuvauskopteritoimintaan erityisesti liittyvät salakatselu ja kotirauha loivat heti alusta lähtien tilaisuuteen vilkkaan ja keskustelevan ilmapiirin. Trafi oli saanut näistä aiheista useita yhteydenottoja ja lainsäädäntö kiinnosti myös toimijoita.

Miehittämätöntä ilmailu koskevat myös useat perinteisen ilmailun sääntelyt kuten lentosäännöt ja ilmailulaki. Jälkimmäisestä nostettiin esille erityisesti RPAS/UAV -toimintaa koskevat osiot, kuten lentokelpoisuus ja sen ylläpitäminen, ilma-aluksen päällikön vastuu, lennon valmistelun ja suorittamisen toteuttaminen, vahingonkorvausvastuu sekä rangaistavat toimet. Toimijoita muistutettiin myös ilmatilan rajoitetuista alueista, joita on useita erityyppisiä.

RPAS/UAV-toimijoita kiinnostivat erityisesti juuri vakuutusasiat ja ilmailulain määritelmät ns. ankarasta vastuusta kolmannelle osapuolelle tapahtuvista korvauksista.

Ilmatilarakenne tutuksi

Lennonvarmistuksen luvista ja hyväksynnöistä vastaava Trafin ylitarkastaja Iiro Keskiväli kävi läpi kotimaista ilmatilarakennetta ja lennättämiseen vaikuttavia seikkoja.

RPAS-ilmailu mainittiin varsin vapaaksi kuten muukin ilmailu Suomessa. Ns. VLOS eli näköyhteydessä tapahtuva lentotoiminta onkin sallittua kaikkialla missä sitä ei ole kielletty.

Rajoittavia tekijöitä löytyy valtioneuvoston asetuksesta, joka koskee ilmailulta rajoitettuja alueita, kielto- ja rajoitusalueita sekä tilapäisiä erillisvarausalueita. Näitä ovat siis ilmailun P, R, D ja TSA -alueet, joita on koko Suomessa.

Erillisiä ilmailun kieltoalueita on kolme kappaletta myös mm. Helsingin keskustan alueella.

Lennättäminen on rajoitettua myös lentoasemien lähialueilla eli CTR:llä. Kaikilla näillä alueilla voi kuitenkin ilmailla tietyin ennaltasaaduin luvin.

Näköyhteyden ulkopuolella tehtävään ns. BVLOS-toimintaan voi varata tilapäisen Tempo-D -vaara-alueen. Sen ennakkoaika on kahdeksan viikkoa, koska varaus käy läpi lausuntokierroksen ja sen ilmoitetaan ilmailutiedotusjärjestelmässä.

Tilaisuudessa käytiin läpi myös tulevaa, vielä keskeneräistä OPS M1-32 määräysmuutosta

Trafi valmistelee parhaillaan päivitystä tuoreeseen Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämistä koskevaan kansalliseen määräykseen OPS M1-32. Muutoksella huomioidaan tarpeet, jotka perustuvat alkuperäisestä määräyksestä saatuihin kokemuksiin.

Samalla määräystä on pyritty selkeyttämään ja vaatimuksia on yksinkertaistettu. Erityistä huomiota on kiinnitetty määräyksen soveltamista käytännön toimintaan. Viimeistelytyö on vielä kesken mutta tavoitteena on saada päivitetty määräys julkaistuksi vielä kuluvan vuoden aikana.

Muuttuva määräys koskisi kauko-ohjattujen ilma-alusten lisäksi myös yli 250 grammaa painavien lennokkien lennättämistä Suomessa. Määräys ei koske ns. autonomisia miehittämättömiä ilma-aluksia eli sellaisia, joiden reitti on määrätty ennalta eikä niiden kulkun voi vaikuttaa ohjainlaitteilla. Tälläisiin laitteisiin sovelletaan ilmailulain määräyksiä.

Uusi määräys ei jatkossakaan koske sotilasilmailua, joka ei kuulu Trafin sääntelyn piiriin. Puolustusvoimien lentotoimintaa koskevat määräykset antaa sotilasilmailun viranomaisyksikkö.

Päivitettävän määräyksen sääntelyn ulkopuolelle olisi jäämässä sisätiloissa tapahtuvat lennot. Sisätilan määritelmä oli itsessään väljä. Periaatteessa riittäväksi mainittiin mm. verkolla rajattu alue, josta laite ei pääse karkaamaan.

Uutena käsitteenä mukana on tulossa mm. Lennokkien lennätyspaikka. Sillä tarkoitetaan ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistua paikkaa, jossa on mahdollista ylittää muuten sallittu maksimilentokorkeus. Rajoitukset sovitaan korkeuden osalta yhdessä Finavian ja Suomen Ilmailuliiton kesken.

Yksi merkittävistä muutoskohteista on lennättäminen lentoaseman läheisyydessä. Sen osalta määritys tulisi mahdollisesti olemaan jatkossa viiden kilometrin vaakasuora etäisyys kiitotiestä.

Keskustelu oli erityisen vilkasta kauko-ohjatun ilma-aluksen lennättämisessä ulkona väkijoukon tai tieästi asutun asutuskeskuksen yllä. Toimijat harmittelivat määritelmiä, joita ei ole tarkennettu missään. Väkijoukko voi olla 10, 20, tai 100 henkeä.

Viranomaispuolta kerrottiin, ettei tätä määritä myöskään EU-sääntely. Tilalle tarjoiltiin maalaisjärjen ratkaisua eli jos RPAS-toimija joutuu miettimään onko kyseessä väkijoukko niin silloin se on sellainen.

Määräysluonnoksen mukaan väkijoukon yllä toimivaan laitteiseen voisi asentaa 7kg:n lentoonlähtömassan lisäksi vielä pelastuslaitteen, joka voisi olla vaikka pelastusvarjo. Pelastuslaitemääritelmän ulkopuolella jää siten mm. lisäakku.

Kuulijajoukko tiedustelikin miten suhtaudutaan lisämoottoriin painonlisääjänä. Kahdeksanroottorisen laitteen ns. failsafe-ominaisuudet ovat paremmat kuin nelimoottorisen. Seitsemänkiloinen yleisön joukkoon putoava ilma-alus nähtiin myös todella vaaralliseksi.

Väistämissäännöt kauko-ohjattujen ilma-alusten osalta tulisivat muuttumaan ja niitä ei noudatettaisi lennätykseen erityisesti varatuilla alueilla.

Lennokkipuolella määräykset olisivat lähes muuttumattomat. Tosin videolinkin välityksellä tapahtuva ns. FPV-lennättäminen sallittaisiin avustajaa käytettäessä. Avustajalla tulisi olla näköyhteys lennokkiin ilman apuvälineitä ja suora puheyhteys lennättäjään. Avustaja opastaisi lennättäjää, jolla olisi käytössään hyvin rajoitettu ja kapea videonäkymäsektori. Tällöin kyseessä ei olisi ns BVLOS-toiminta vaan se perustuisi edelleen näköyhteyteen.

EU-tason suunnitelmista valotettiin tulevan EASA RPAS-sääntelyn tulevan voimaan mahdollisesti keväällä 2017. Sen jälkeen edessä olisi vielä 1-3 vuoden siirtymäaika.

Lue myös: