”Olemme tyytyväisiä edistymiseen ja koelennot ovat aikataulussa”, kommentoi Saabin Gripen-ohjelman Suomen kampanjan johtaja Magnus Skogberg Helsingissä järjestetyssä keskiviikkona 18. lokakuuta järjestetyssä mediatilaisuudessa.
Saabin seitsemästä koelentäjästä uudella koneella on lentänyt vasta kaksi. Ensilennolla konetta ohjasi Marcus Wandt ja toisena lensi Robin Nordlander. Nyt nelivaiheisessa koelento-ohjelmassa siirrytään kakkosvaiheeseen. Saabin mukaan koelentäjät ja insinöörit yllättyivät kuinka hyvin simuloidut mallinnukset ovat pitäneen lennoilla paikkansa. Lisäksi Gripen E:n järjestelmät ovat osoittautuneet vakaiksi lennoilla, sillä aiempien C/D-versioiden järjestelmissä on tarvittu yleensä uudelleenkäynnistyksiä.
Koelento-ohjelma ei ole nykyisin enää perinteistä testaamista. Lennoilla varmistetaan pitkälti simulaatioilla aiemmin saavutettuja tuloksia. Koneen suoritusarvojen sijaan lennoilla keskitytään pääosin taktisten ja asejärjestelmien toimivuuden varmistamiseen. Ensimmäinen koelentokone keskittyy suoritusarvojen varmistamiseen ja seuraaksi koelento-ohjelmana liittyvät 39-9 ja 39-10 keskittyvät taktisten ja asejärjestelmien varmistuslentoihin.
Koelentovaiheessa hyödynnetään jatkuvasti myös Gripen D-koneesta E-tasoon modifioitua ns. Gripen Demonstrator konetta (39-7).
Lisäksi rasituskokeita varten valmistetaan erillinen nimellä 081 tunnettu runko. Sen avulla varmistutaan muutaman vuoden mittaisten kokeiden aikana luvatusta 8000 lentotunnin kestävyydestä, joka vastaa noin 40 vuoden käyttöikää. Saabin mukaan kyseisiä tunteja ei ole laskettu siirtolentojen mukaisella G-kuormituksella vaan todellisella operatiivisella lentämisellä.
Nykyaikaisten sotilaskoneiden valmistumisia palveluskäyttöön ovat leimanneet hankkeiden pitkä kesto ja viivästykset. Gripen E:n kehityskaari on ollut lyhyt. Jo ensimmäisen A/B -version osalta kehitys kesti 18 vuotta. Kilpailijoiden vastaavat hankkeet ovat Saabin mukaan kestäneet 7-8 vuotta kauemmin (kuva yllä). "Gripenin huoltotarve on vähäinen ja laskennallinen vikaantumisaika on vähintään kahdeksan tuntia, jonka jälkeinen huoltoaika on 2,5 tuntia. Erään kilpailijan 80-90-luvulla kehittämän hävittäjän vikaantumisaika on vain reilut neljä tuntia, jonka jälkeen vaaditaan vastaavan mittainen huoltoaika”, valottaa Övrebö.
Gripen E -koelentokoneet eivät ole prototyyppejä vaan ne on valmistettu sarjakoneiden tuotantolinjalla. Koneissa on erilaisia järjestelmäversioita, joita päivitetään koelento-ohjelman edetessä. Ensimmäinen lopullinen tuotantokoneiden ohjelmistoversio otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Seuraava versio on luvassa jo 2020. ”Gripen E on mahdollista päivittää aina parhailla saatavilla olevilla ratkaisuilla. Järjestelmien avoin arkkitehtuuri mahdollistaa päivitysten tekemisen helposti. Järjestelmien rakenne on modulaarinen ja ne mahdollistavat nopeat päivitysjaksot ilman suuria MLU-päivityksiä. Hävittäjä on muokattavissa asiakkaiden tarpeisiin. Kyseessä on tulevaisuuden ratkaisu”, kehuu Övrebö.
Gripen E -koneiden tuotanto on täydessä vauhdissa Linköpingissä. Ensimmäiset Brasilian ja Ruotsin ilmavoimien ensimmäiset koneet ovat olleet tuotantolinjalla jo pitkään. Ensimmäinen Gripen E luovutetaan Ruotsille vuoden 2019 aikana - siis kuusi vuotta ennen Suomen Ilmavoimien HX-hankkeen aikataulun mukaista toimitusta. Gripen E -koneiden on määrä saavuttaa IOC-kyky (Initial Operational Capability) vuoteen 2023 mennessä. Suomen Ilmavoimat käynnistää HX-hankkeen hävittäjäehdokkaiden koelennot ja olosuhdetestaukset vuoden 2019 aikana. Skogbergin mukaan ei ole vielä päätöstä siitä, osallistuuko Ilmavoimien kokeisiin joku koelentokoneista vai siihen mennessä valmistunut asiakkaalle toimitettava koneyksilö.
”Gripen on suunniteltu täyttämään toimintaympäristömme tarpeet” sanoo kampajan johtaja Magnus Skogberg. Kuten edeltäjänsä, Gripen E kykenee toimintaa hajautetuista tukikohdista. Ruotsalaiseen tapaan hävittäjä soveltuu asevelvollisiin perustuvan tukeutumisjärjestelmän lennätettäväksi. Suomen Ilmavoimat tekee päätöksen seuraavasta hävittäjästä vuonna 2021 ja ensimmäisten koneiden toimitusten on määrä käynnistyä vuonna 2025. Viimeiset F/A-18 Hornet -hävittäjät poistuvat nykytiedon mukaan rivistä vuoden 2030 tietämissä. Lue myös: Artikkeli: Uusi Gripen-sukupolvi kokoonpanossa - Saab JAS 39 E nousee pian ilmaan
|
|||