Helsingissä järjestetään perjantaina Kumpulan tiedekampuksella ilmakehätieteiden seminaari, jossa tutkijat kertovat alustavista mittaus-ja tutkimustuloksistaan. Työ on tehty toukokuussa Suomessa PEGASOS-hankkeen Zeppelin NT -ilmalaivan avulla ja tulokset viittaavat uusiin löytöihin. Edelleen jatkuvia tutkimuslentoja haittaa Zeppelinistä perjantaina rikkoutunut moottori, joka joudutaan vaihtamaan.

PEGASOS (Pan-European Gas-AeroSOls climate Study) kartoittaa ilmakehän kaasuja, hiukkasia ja niiden suhdetta sääilmiöihin sekä ilmastonmuutokseen. Euroopan Unionin suurelta osin rahoittama projekti hyödyntää ilmalaivalentojen ohella maa-asemilla tehtäviä mittauksia.

Vapunpäivänä Suomeen saapunut Zeppelin NT (D-LZFN) on tähän mennessä tehnyt kymmenkunta tutkimuslentoa. Ilmalaiva lähtee paluumatkalleen kolmen viikon kuluttua, mutta tutkijoiden työ mittaustulosten parissa jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

Perjantaina 24. toukokuuta Zeppelin oli odottanut seuraavaa lentoonlähtömahdollisuutta jo neljä päivää, mutta sää oli estänyt sen. Kun keli parani, startatessa ilmalaivan vasen moottori rikkoutui.

Ilmeni, että sitä ei voida korjata vaan voimanlähde pitää vaihtaa. Seuraava lento tapahtunee alkaneella viikolla. Zeppelin NT -ilmalaivassa on kolme Lycoming O-360 -mäntämoottoria, kaksi rungon sivuilla ja yksi perässä.

Perjantain seminaarissa kerrotaan tarkemmin myös varsinaisista ilmalaivalennoista ja
tutkijoiden kokemuksista. Lisäksi samalla pohditaan ilmakehätutkimuksen kaupallisia ja teknisiä sovellusmahdollisuuksia sekä yhteiskunnallista merkitystä. Alustajina on tutkijoiden lisäksi Euroopan yhteisön ja Suomen hallituksen edustajia.

Ilmalaiva on hitaasti etenevänä mutta täysin ohjattavissa olevana sopiva apuväline ilmakehän tutkimukseen, joka on monia eri aloja yhdistävää luonnontiedettä.

Suomessa hanketta johtavan Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen akatemiaprofessori Markku Kulmalan yhteistyökumppaneihin kuuluu noin 400 fyysikkoa, kemistiä ja muuta luonnontieteilijää ympäri maailman.

Zeppelin NT:n avulla kerätään näytteitä pääasiassa ilmakehän pienhiukkasista ja kaasuista. Niitä analysoidaan jo lennon aikana laboratoriolaitteilla, jotka ovat ilmalaivan hyötykuormana. Mittausten avulla selvitetään pienhiukkasten ja kaasujen merkitystä ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen.

Pegasos-hanketta rahoittaa Euroopan yhteisö tutkimusbudjetistaan. Mukana on eri tavoin 15 EU-maata. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa.

Ilmalaiva saatiin Suomeen, koska maassamme on useita vuosikymmeniä systemaattisesti mitattu ilmakehän ja kasvillisuuden välisiä materia- ja energiavirtoja. Mittaukset on tehty viidellä ns. SMEAR-havaintoasemalla. Näin kattavat pitkän aikavälin mittaustulokset ovat maailmalla hyvin harvinaisia.

Lue myös: