Air Balticin ReShape-säästöohjelma näyttää toimivan ja yhtiön tappiokierre on oikenemassa. Yhtiön toimitusjohtaja Martin Gauss uskoo toimintasuunnitelmaan ja esittelee optimistisena yhtiön paranevia tuloslukuja. Julkistettujen uusien reittien avaukset lähestyvät ja uudet Bombardier Cseries-koneet tuovat säästöjä sekä kasvumahdollisuuksia.

Maaliskuussa 2012 aloitetun, vuoteen 2016 saakka kestävän ReShape-säästöohjelman myötä luotiin Air Balticin tulevaisuuden kasvusuunnitelma, joka pitää sisällään laivastouudistuksen ja kustannussäästöohjelman lisäksi operatiivisen toiminnan tehostamiseen, tuottavuuden lisäämiseen sekä reittiverkoston parantamiseen liittyviä kohtia.

"Olemme erittäin yllättyneitä, että asiat menivät näin hyvin", kertoo Air Balticin saksalainen toimitusjohtaja Martin Gauss.

Keskusteluvälit työntekijäliittoihin ovat Gaussin mukaan hyvässä kunnossa ja ReShape vietiin läpi yhdessä.

"Työntekijäjärjestöt ymmärsivät ettei eurooppalaisten lentoyhtiöden huono taloudellinen tilanne ole johtoportaan vika. Kipeät ratkaisut tehtiin ilman lakon uhkaa", kertoo työntekijöidenkin arvostama Gauss.

Arvioiden mukaan liikennemäärän yhtiön päämarkkina-alueella oletetaan kasvavan vuosittain seitsemän prosentin vauhtia, joka on yli eurooppalaisen keskiarvon. Gaussin mukaan lippujen tuotot ovat kuitenkin yhä laskussa kuten yhtiö on säästöohjelmassaan huomioinut.

ReShapen tuoma vuosittainen kustannushyöty on noin 93 miljoonaa euroa ja yhtiön tuloksen pitäisi nousta positiiviseksi vuonna 2014. Vuoden 2012 osalta työ näyttää tuottaneen tulosta jo odotettua aiemmin. ReShape-ohjelman mukaan yhtiön tappion oletettiin olevan 54 miljoonaa euroa mutta se näyttää jäävän vain 40 miljoonaan euroon. Lopulliset tulosluvut vuodelta 2012 julkistetaan maaliskuussa 2013.

"Tilanne näyttää odotettua paremmalta mutta toki se on yhä tappiolla", kommentoi Gauss ennustettaan.

Gaussin esittelemän ennusteen mukaan vuosi 2013 jäisi vielä noin 22 miljoonaa euroa tappiolle. Vuodesta 2014 eteenpäin odotetaan positiivisia vuosituloksia. Ennusteen mukaan 2014 menisi lähes 6 miljoonaa euroa, 2015 8 miljoonaa euroa ja 2016 jopa 18 miljoonaa euroa voitolliseksi.

Vuoden 2013 osalta polttoainekustannusten osuus kokonaiskustannuksista on arviolta 33 prosenttia. Yhtiö on suojannut polttoaineostoja entistä enemmän. Laivastokustannukset ovat laskutavasta riippuen 20-25 prosenttia. Yhtiö saa kilpailuetua Latvian alhaisista työvoimakustannuksista.

Air Balticilla on palkkalistoillaan 256 lentäjää ja 300 lentoemäntää ja stuerttia. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on 1072 työntekijä. Laivastouudistus kasvattaa tilapäisesti lentäjätarvetta muutamalla kymmenellä.

Kotikentällä kilpailua

Riian terminaali on tällä hetkellä muuten riittävä mutta kesäaikaan sen kapasiteetti ei riitä kasvupiikin tarpeisiin. Myös Air Balticin viiden vuoden kasvusuunnitelmassa terminaali jää pieneksi ja laajentamiselle olisi tarvetta.  Lentoaseman suunnitelmissa on kuitenkin toistaiseksi vain kiitotien uusiminen sekä sen varustaminen CAT II-lähestymislaittein, joka helpottaa operointia huonon näkyvyyden olosuhteissa.

Air Balticin runkoreitit suuntautuvat Lontooseen, Osloon, Tukholmaan, Moskovaan, Helsinkiin ja Brysseliin. Millään reitillä ei operoida yksin ja kilpailijana on kaikilla näillä reiteillä eri lentoyhtiö. Pahimpana kilpailijanaan Gauss mainitsee matkustajamäärillä mitattuna Ryanairin mutta Norwegian kasvattaa operaatioitaan kovalla tahdilla, ja hän uskoo sen nousevan pääkilpailijaksi.

Air Baltic operoi vuoden 2012 aikana 47 721 lentoa kuljettaen 3,08 miljoonaa matkustajaa. Luku sisältää Aasian vuokrattujen Boeing 757-koneiden 149 000 matkustajaa. Koneiden täyttöaste oli 72 prosenttia.

Laivastouudistus käynnissä

Air Baltic julkisti joulukuussa 2012 siirtyvänsä pelkästään Bombardier-koneiden käyttäjäksi Dash Q400NG-potkuriturbiinikonein, sekä tilaamalla 10 uutta Cseries-suihkukonetta. Tilauksen arvo on 764 miljoonaa dollaria ja olemassa olevien kymmenen koneen optioiden kanssa jopa 1,57 miljardia dollaria. Vuodesta 2016 lähtien yhtiö operoi ainoastaan Bombardier laivastolla.

Air Baltic neuvotteli koneostoista myös Airbusin ja Boeingin kanssa. Vaihtoehtoina olivat A319 ja B737-700-koneet.

Laivastouudistus kaventaa kustannuseron minimiin halpalentoyhtiöihin verrattuna ja lisää yhtiön kilpailukykyä. Cseriesin polttoaineen kulutus ja päästöt ovat erittäin alhaiset. Konetyyppi tarjoaa myös lisää hyötykuormaa ja paremman kantaman.

"Voimme jatkossa avata vaikka reitin Dubaihin", iloitsee Gauss.

Air Balticin ostamat CS300-koneet tulevat tuotantolinjalta vasta, kun mahdolliset lastentaudit on ratkottu. Yhtiölle valmistuvat koneet ovat linjastolta numerot 120-140. Ensimmäisen 130-paikkaisen CS300-koneen on määrä saapua Riikaan vuoden 2015 lopussa. Loput koneet tulevat isossa ryppäässä vuoden 2016 aikana.

Bombardierin Cseries-simulaattori on tulossa koneiden myötä Air Balticin moderniin koulutuskeskukseen Riikaan. Nykyisin koulutuskeskuksessa on Boeing 737-simulaattori, josta mahdollisesti luovutaan Cseries-koneiden saapumisen jälkeen.

CS300-koneet tulevat korvaamaan Boeing 737-300 ja -500 -koneet. Viimeisinä poistuvat 737-500-koneet, jotka ovat yhtiön omistuksessa.

Fokker 50-koneista ollaan luopumassa, kun nykyisten kahdeksan Q400NG-koneen laivasto kasvaa vielä täyteen kahdentoista koneen laivastoon. Bombardierin on määrä toimittaa myöhästyneet potkuriturbiinikoneet kuukausittain toukokuusta elokuuhun.

"Bombardierin Q400NG on juuri sopiva työkalu Air Balticille", korostaa Gauss.

Air Baltic on vuokrannut Boeing 757-koneensa Aasiaan charter-käyttöön Kamputsealaiselle TonleSap Airlinesille ohjaamomiehistöineen.  Tuotot ovat siellä paremmat verrattuna koneen käyttöön omilla reiteillä Riikasta maailmalle.

ReShape tuo uusia reittejä

ReShape-säästöohjelman myötä Air Baltic julkisti kuusi uutta reittiavausta keväälle ja alkukesälle. Uudet kohteet ovat Tsekin Praha, Kyproksen Larnaca, Kroatian Rijeka, Italian Olbia, Unkarin Balaton ja Malta.

"Lomareitit on tehty pääosin latvialaisten tarpeisiin", sanoo Gauss.

Venäjä on Air Balticin perinteinen markkina-alue mutta nykyisin yhtiöllä on vain kaksi reittiä Moskovan eri kentille. Suunnitelmissa on kahden uuden reitin avaaminen Venäjälle mutta asian tekee haasteelliseksi bilateraalisopimuksen puuttuminen.

Yhtiö aikoo myös parantaa tarjoamiaan yhteyksiä Helsinkiin, Lappeenrantaan, Turkuun ja Tampere-Pirkkalaan.