Helsinki-Vantaalla lentoliikenteen sujuvuudesta huolehtii monen muun toimijan ohella lentoaseman kunnossapitoyksikkö. Ympäri vuoden kolmivuorotyötä tekevän yksikön rooli korostuu erityisesti talviaikaan.

Lumikaudella kunnossapidossa riittää ylitöitä ja vuorojen pituudet vaihtelevat tarpeen mukaan 8-17 tuntiin. Työvuorolistalle voi ilmestyä myös viikon mittainen varallaolojakso. Lumimyräkän aikana kiitotien avausten lisäksi haasteita ovat luomassa myös miehistön tauotukset sekä kaluston huolto.

Vastuualueenaan kunnossapidolla on lentoliikennealueella 2 500 000m2 asfalttipintaa ja saman verran nurmialueita. Asematasolla on asfaltoitua pinta-alaa 950 000m2. Maaliikennealueella on 300 000m2 verran tiestöä, jalkakäytäviä ja viheralueita. Parkkihallien pinta-ala on 200 000m2 ja huolehdittavia parkkipaikkoja noin 10 000.

Kunnossapito huolehtii myös estealueella olevasta noin 200 hehtaarin puustosta ja noin 100 hehtaarin peltoalueesta. Huolehdittavia alueita tulee lisää lähes vuosittain. Kunnossapitoyksiköllä on noin 100 liikennealueluvin ja transponderilla varustettua työkonetta ja ajoneuvoa. Kaikkiaan Helsinki-Vantaalla on noin 200 transponderilla varustettua ajoneuvoa.

Helsinki-Vantaalla kunnossapito on jaettu viiteen eri yksikköön, jotka ovat maaliikennealueet, asematasot, liikennealue, korjaamo ja ympäristö-yksikkö. Henkilökuntaa kunnossapidossa on reilut 110 henkilö, joista toimistohenkilökuntaa on 4, työnjohtajia 14, miehistöä 45, korjaamon asentajia 11 ja kausityöntekijöitä 41.
Lumitöissä asematasolla ja maaliikennealueilla toimii myös kolmesta neljään ulkopuolista sopimusurakoitsijaa.

Kunnossapidon henkilökunnassa vaihtuvuus on pientä ja työurat ovat perinteisen pitkiä. Vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus on erittäin pientä ja poistuma on pääsääntöisesti lähtö eläkkeelle. Vuosittain kunnossapitoon koulutetaan kymmenkunta uutta kausityöntekijää ja pisimpään kunnossapidossa työskennellyt kausityöntekijä tekee työtä jo 16 vuottaan.

Kunnossapidon ammattilaisia kouluttaa Finavian oma Avia College ja opiskeluaiheisiin kuuluu mm. sääoppia ja menetelmiä. Pääsyvaatimuksena on C-luokan ajokortti sekä todellinen raskaan kaluston ajokokemus. Teoriakoulutuksen jälkeen edessä on kolmiviikkoinen perehdytysjakso ja koulutus kaikkiin laitteisiin. Erityiskalusto tulee tuntea hyvin ja mitään nappia ei pidä mennä painamaan ellei oikeasti tiedä mitä siitä tapahtuu. Osaamisen varmistamiseksi työntekijöille annetaan säännöllisesti kertauskoulutusta.

Uusi työntekijä ei suinkaan ole valmis kaikkiin työtehtäviin heti koulutuksen jälkeen. Uudet harjamiehet työskentelevät ensimmäisen vuoden vain asematason puolella ja heistä parhaat saattavat päästä toisena vuotena liikennealueelle harjaletkan väliin.


Tarkkaa ryhmätyötä lentoliikennealueella

Liikennealueen kunnossapito on kunnossapidon tärkein tehtävä ja kiitotie pyritään pitämään auki olosuhteista riippumatta. Lentoliikennealueen kunnossapidosta huolehtii viisi kymmenen hengen ryhmää 24/7 ympäri vuoden. Kolmivuorotyötä tekevien ryhmät pysyvät pääsääntöisesti muuttumattomina ja yhteistyö on sen myötä hioutunut erittäin korkealle tasolle. Kiitoteiden auraaminen on tarkkaa työtä ja jokaisella on ryhmässä oma vakiopaikkansa.

Auraletkaa vetävät ykkös- ja kakkosvetomiehet ja yhteensä yhdeksän auran ja linkomiehen työn jälkeen kiitotie aukeaa 45 metrin leveydeltä jopa 12 minuutissa sisältäen mahdollisen sulanapitokemikaalin levityksen. Auraletkan työnopeus kiitotietä avattaessa on noin 30-35 km/h. Lumipöllyssä työn osaamisen sekä oman laitteen hallinta korostuu entisestään koska edessä ajavasta työkoneesta näkee vain takavalot.  Harjaantuneiden kuljettajien ansiosta peräänajoja sattuukin erittäin harvoin.

Lentoliikennealueen auraustöissä käytetään vakioituja menetelmiä, jotka on suunniteltu lentoliikenne huomioiden. Kaikkiaan harjaletkalla on kiitoteille noin 20 erilaista aurauskuviota ja vetomiehen käsissä harjaletka puhdistaa kiitotiealuetta minuuttiaikataululla. Yhteistyö Helsinki-Vantaan lennonjohdon kanssa on hyvä ja joustava.

 Kaikkien kolmen kiitotien auki auraaminen kestäisi nykykalustolla ja miehistöllä 63 minuuttia. Kaikkia kiito- ja rullausteitä ei ole mahdollista pitää jatkuvasti auki, sillä silloin tarvittaisiin noin 20 uutta harjakonetta sekä reilusti lisämiehistöä. Kiito- ja rullausteiden lisäksi liikennealueella on satoja kilometrejä erilaisia huoltoteitä joiden avaaminen on tärkeää muiden liikennealueella työskentelevien yksiköiden kannalta.

Kiitotien auraamisen jälkeen siirrytäänkin puhdistamaan avaamatta jääneet yhdystiet ja lentoliikennealueen muut osat sekä huolto- ja pelastustiet. Tarvittaessa puhdistetaan ILS-kriittiset alueet sekä opasteiden ympäristöt. ILS- antennien edustojen lumenpuhdistus kestää noin 4-5 tuntia. Rullaustievalot puhdistetaan erityisellä lamppuharjalla mutta stopbar-valojen puhdistaminen tehdään perinteisesti lapiolla.   

Lentoliikennealueen erityiskalustoa ovat PSB5500 harjapuhaltimet, suurteholingot, ILS-lingot, kemikaalilevittimet, kitkanmittausautot, erilaiset höylät pyöräkuormaajat sekä kuorma-autot.

Asematasot

Asematasolla toimitaan kaksivuorotyössä ja lentoaseman oman miehistön lisäksi alueella toimii myös neljä vakituista urakoitsijaa jotka huolehtivat osasta matkustajasiltojen alueista, apron 3:sta ja 4:stä sekä 800- ja 900- paikoista.

Myös asematason harjauksessa käytetään vakioituja kuvioita, jotka ovat muotoutuneet pitkän kokemuksen kautta. Liukkauden torjunnassa keskitytään erityisesti matkustajien käyttämille alueille, ajoteille sekä rullaustieviivoille, jotka pidetään näkyvissä erityisellä nokkaharjalla. Asematasolla puhdistetaan ensimmäiseksi matkustajasilloille johtavat rullaustieviivat sekä putkipaikkojen ympäristöt.

Työn haastavuutta lisäävät siellä täällä lojuvat matkatavarakärryt joita joudutaan kiertämään isoilla työkoneilla. Liukkaudentorjuntana putkipaikkojen edustoja hiekoitetaan pushpack-traktoreiden työn helpottamiseksi.   Yhtenä asematason tärkeimpänä tehtävänä on de-icing nesteiden kerääminen pois lentokonepaikoilta. Imuautojen työtä lisäävät muut ajoneuvot, jotka levittävät glykolia renkaillaan isommalle aluelle.

Lentäjiä puhuttava 900- sekä 100-paikkojen pysäytysviivaongelma ei ole ollut erikseen tiedossa mutta niiden avaamisen ei myöskään ole kapasiteettia. Puhdistusta vaikeuttavat paikoilla myös öisin seisovat lentokoneet sekä ahtaiden paikkojen puhdistukseen sopivan kaluston puute.
Kalustona asematasoryhmillä on käytössään Schmidt/MB3600 asematasoharjoja, erilaisia nokka- ja imuharjoja, linkoja, höyliä ja pyörökuormaajia.

Maaliikennealueet

Lentoaseman yleisten alueiden kunnosta huolehtii päivävuoroa tekevä maapuolen yksikkö ajoneuvoinaan perinteinen ”lakaisulakaisu-kone”, pienet pyörökuormaajat sejä nurmikonleikkuukalusto. Lisäksi terminaalin kulkuväylistä huolehtii erityinen talonmies, sillä tupakantumppeja ja hiekoitustarvetta riittää.

Glykolilumi kerätään tarkasti talteen

Helsinki-Vantaalla pidetään ympäristöstä hyvää huolta ja erityishuomion kohteena ovat de-icing jätteet. Maahuolintayhtiöt suorittavat lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyt propyleeniglykolipohjaisilla aineilla lentoaseman määrittelemillä alueilla. Uusimpana alueena jään poistoon avattiin taittuvalle talvelle apron 8 pesualue, joka sijaitsee Blue 1-hallin ja kiitotien 04R lähtöpaikan vieressä. Jäänestokäsittelyssä käytettävä

 Propyleeniglykoli on biologisesti helposti hajoavaa, mutta se aiheuttaa luontoon joutuessaan hapenkulutusta ja hajuhaittoja. Tämän vuoksi glykolijäämät kerätään talteen mahdollisimman tarkoin. Kolme imuautoa kerää glygolijäämät pois pesupaikoilta jopa 80 prosenttisesta . Imuautojen keräämät glygolijäämät tyhjennetään väliaikaisesti kahteen glygolialtaaseen, joista ne kuljetetaan säiliöautoilla Viikinmäen mädättämöön hyötykäyttöön.

Jäänpoistokäsittelyalueille satava lumi kerätään erillisille alueille kiitotien 33 kynnyksen läheisyyteen ja 7-hallin sivussa olevalle aukiolle. Lumenkeräyspaikkojen sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lisäksi kaikki alueet, joilla jäänesto- ja poistokäsittelyt on sallittu, on viemäröity jätevesiviemäriin.

Propyleeniglykolin käyttömäärä on ollut viime vuosina 2000- 3000 m3 vuodessa.  Mädättämölle hyötykäyttöön kuljetettava glykolivesimäärä on ollut viime vuosina 10 000 – 11000 m3 vuodessa. Jätevesiviemäriin lumialueilta ja käsittelyalueilta johdettava vesimäärä on viime vuosina ollut noin 240 000 – 330 000 m3 vuodessa.

Erityiskalustoa

Kunnossapidolla on käytössään paljon erityistyökoneita mutta lisääkin tarvittaisiin. Ilmailualaa koettelevat säästötoimet ovat koskettaneet myös kunnossapitoa ja suurimpina säästöinä ovat olleet 10 miestyövuoden vähennys ja parin vuoden mittainen kalustonhankinta kielto. Nyt hankintaprosessissa on kuitenkin jo 2-3 uutta kiitotieharjaa ja linkoa

Työkoneet ovat käytössä jopa 15-20 vuotta ja kalustovahvuudessa on mukana jo 30 vuotta vanhoja työkoneita. Erityistyökoneiden varaosien saanti on joskus hankalaa ja uutta osaa voi joutua odottamaan jopa kuukausia ja varakoneita ei välttämättä ole. Erilainen kalusto koetaan osittain myös hankalaksi ja optimaalinen tilanne olisi jos kuljettajalle riittäisi vain kolmen erilaisen koneen hallitseminen. Kaluston kuntokin pysyisi parempana jos samaa konetta kuljettaisi vain pieni työntekijäryhmä.
 
 Käytössä on 13 PSP Vammas auraharjapuhallinta joissa on yhdeksän metrinen aura ja seitsemän metrinen harja sekä puhallin jonka työleveys on 5,5 metriä. Harjakoneen voimanlähteenä on kaksi Scanian 450 hevosvoimaista moottoria joista toinen on ajomoottori ja toinen on agrekaattimoottori, jonka avulla ohjataan harjaa, auraa ja puhallinta. Harja kestää työkäytössä noin 35 tuntia ja sen pyörimisnopeutta voidaan vaihdella kelin mukaan 300-850 RPM:n välillä.

Kiitotien sulanapitoon käytetään neljää kombilevitintä, joilla kiitotielle levitetään muurahaishappopohjaista formiaatti sulanapitokemikaalia tai rakeita. Koneen työleveys on kokoon taittuvien aisojen avulla 24 metriä. Nestettä levitään olosuhteista riippuen 10-45g per neliömetri. Talvikauden aikana nestettä kuluu noin 1800-2000 tonnia ja rakeita 50 rekka-autollista. Levittimen säiliöihin mahtuu 8000 litraa nestettä ja 4-500o kiloa rakeita. Lisäksi on kaksi 12000 litran levitin autoa.

Kiitotielinkoja on 4 kpl. Käyttökokemuksissa on huomattu, että Helsinki-Vantaalle ja Rovaniemelle tarvittaisiin erilaiset lingot koska lumityyppi on erilaista. Kustannussyistä tästä ajatuksesta on kuitenkin luovuttu. Lisäksi kalustoon kuuluu neljä samanlaista kitkavaunua ja yksi vesikitkavaunu sekä kaksi lamppuharja-autoa.

Kesällä työnkuva muuttuu

Työtä kunnossapidossa riittää kesäisinkin. Pääsääntöisesti tehdään lentokenttien maalausmerkintöjä ympäri Suomea, kylttien kunnossapitoa, pikipaikkauksia ja maan parannustöitä. Suurena työllistäjänä ovat myös lentoaseman nurmialueet joita siistitään kahdella 6 metriä leveällä niittokoneella.

Niittotyötä riittää, sillä Suomen kesässä 2 500 000 neliömetrin kokoisen niittoalueen alkupää alkaa jo kaipaamaan siistimistä heti työn valmistuttua.

Eläintentorjunta on myös tärkeässä osa kunnossapidon kesässä ja huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana lintupartio Haukka 1 operoi 24/7. Pahimpaan lintuaikaan käytössä on kaksi autoa. Miehistöksi eläintentorjuntaan on koulutettu 25 vakituista kunnossapidon ammattilaista. Koulutukseen kuuluu riistakortti sekä vuosittainen savikiekkojen ampumaharjoittelu Sipoon ampumaradalla. Savikiekoista huolimatta pääsääntöinen työmenetelmä on lintujen karkotus.