(Päivittynyt 19.07) Eduskunta on hylännyt Lex Malmi -kansalaisaloitteen eli lain Helsinki-Malmin lentopaikasta. Yli 56 000 allekirjoitusta keränneen Lex Malmin käsittely alkoi eduskunnan täysistunnossa tiistaina 20. maaliskuuta. Käsittely jatkui 21. maaliskuuta mutta päätyi lain hylkäämiseen. Varapuhemies Mauri Pekkarinen päätti ettei laista äänestetä. Edessä on vielä toinen käsittely.

Lex Malmi -kansalaisaloitteessa vaadittiin säätämään laki Helsinki-Malmin lentopaikan säilyttämiseksi ilmailukäytössä, sen oheistoiminnan kehittämiseksi sekä lentopaikan kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Helsinki aikoo rakentaa Helsingin ainoan ja Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän paikalle asuintaloja 25 000 asukkaalle.

Nykyisin Malmin lentokenttäyhdistyksen toiminnan piirissa olevalla lentokentällä oli vuonna 2017 kaikkiaan 30 669 operaatiota. Vuokrasopimus alueesta lentokenttäkäyttöön on tehty Helsingin kaupungin kanssa joulukuun 2019 loppuun saakka.

Eduskunta yhtyi täysistunnossa liikenne ja viestintävaliokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen (KAA 1/2017 vp) sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen katsoi lakiehdotuksen olevan sisällöltään perustuslain vastainen, jonka seurauksena asiasta ei edes äänestetty. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi keskiviikkoiltapäivänä. Asian toinen käsittely on edessä aikaisintaan kolmen päivän päästä.

Perustuslakivaliokunta antoi oman kantansa Lex Malmiin lokakuussa 2017. Se totesi ettei Lex Malmi ole perustuslain vastainen mutta totesi lakiehdotuksen tarvitsevan lisävalmistelua.

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti 13. maaliskuuta 2018 julkistamassaan tiedotteessa lakialoitteen hylkäämistä mutta tunnusti tarpeen korvaavan lentopaikan osalta. Liikenne- ja viestintävaliokunta painotti, että korvaaville ilmailutoiminnoille on tarve esimerkiksi liikelentoja, ilmailukoulutusta ja huoltovarmuutta ajatellen.

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti saman päivän aikana 13. maaliskuuta jatkavansa pienlentotoiminnan edellytysten kehittämistä yhteistyössä toimialan kanssa. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuma korvaavista ilmailutoiminnoista on erittäin painava.

Sähköinen lentäminen ja uudet älykkäät liikkumismuodot tulevat yleistymään vauhdilla. Helsingin kaupunki on avainasemassa ja sillä on suuri toimivalta asiassa.

Kansanedustaja Matti Vanhanen toteaa 21.3 blogissaan, että Helsinkikin tarvitsee eduskunnan myötävaikutusta liikennepolitiikassa laajemmin ja uskon, että Helsingin kannattaa lukea nyt lausuttu kanta huolella. (Matti Vanhasen blogi: Ilmailun kattava verkosto tarvitsee Malmia)

Helsinkiin ei jäisi Malmin lentokentän mahdollisen sulkemisen jälkeen ainuttakaan yleistä lentopaikkaa. Asuntorakentaminen uhkaa myös Hernesaaren helikopterikenttää. Heliportin ympäristölupa on päättymässä vuonna 2020. Sen jälkeen pääkaupungissa on vain rajoitetussa käytössä olevia laskupaikkoja helikoptereille. Niitä ovat Suomenlinna, Mäntyniemi ja HUS:n kopterikenttä.

Malmin lentoaseman ystävät ry. on lisäksi 7. maaliskuuta jättänyt Helsingin uudesta yleiskaavasta valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Päivitys 19.07: Lisätty viittaus Kansanedustaja Matti Vanhasen kirjoitukseen.

Lue myös: