Maanpuolustuskurssi 213:n avajaisissa Säätytalolla 2. maaliskuuta puhunut puolustusministeri Carl Haglung kertoi yhteistyön Ruotsin ja Suomen välillä etenevän. Ilmatilannekuvan vaihto odottaa lähinnä suojattuja datalinkkiyhteyksiä maiden järjestelmien välille. Lisäksi luvassa on tukikohtien ristiinhyödyntämistä.

Myös muunlaista Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä on suunnitteilla. Aiheesta julkistettiin kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistyssuunnitelman pääkohdat 17. helmikuuta (linkki juttuun alla). Raportti käsittelee rauhan aikaa, sitovasta puolustussopimuksesta tai liitosta ei ole kyse.

"Tulevaisuudessa on yhteisiä joukkoja maa-, meri- ja ilmavoimissa. Tukikohtia käytetään yhdessä. Kykenemme myös yhteiseen meri- ja ilmatilannevalvontaan syvässä ja käytännön läheisessä yhteistyössä", ministeri Haglund totesi puheessaan.

Tarkoitus ei ole yhdistää maiden ilmavalvontajärjestelmiä vaan vaihtaa aktiivisesti ilmatilannekuvaa niiden välillä. Tähän tarvitaan tietoturvallinen datalinkkiyhteys maidemme välille. Sellaista ei vielä ole. Meritilannekuvaa jaetaan jo nyt.

Haglund havainnollisti Lentoposti.fi:lle mahdollista tulevaa yhteistyötä parilla esimerkillä. Ruotsalaiset Gripen-hävittäjät voisivat käydä tunnistamassa Suomen ilmapuolustuksen tutkien havaitseman vieraan ilma-aluksen, mikäli ne sattuisivat  lentämään alueella.

Tai vastaavasti suomalaiset Hornetit voisivat käydä tarpeen tullen tankkaamassa ruotsalaisella kentällä vaikkapa Gotlannissa. Tässä ei olisi mitään varsinaisesti uutta.

Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimat harjoittelevat jo nyt rutiininomaisesti yhdessä pohjoiskalotilla ns. Cross Border -toiminnan piirissä. Satunnaisesti hävittäjät tukeutuvat myös toistensa tukikohtiin.

Haglund korosti myös MPK:n avajaispuheessaan, että valtiolla pitäisi olla mahdollisuus pakkolunastaa vieraan valtion kansalaisten ostamia kiinteistöjä ja tontteja, jotka sijaitsevat maan turvallisuuden kannalta kriittisten kohteiden läheisyydessä.

Iltalehti on pitkään seurannut tällaisia toteutuneita maakauppoja. Sen mukaan useita strategisten alueiden lähellä olevia kohteita on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen.

Niitä on mm. lentotukikohtien lähestymislinjojen tuntumassa sekä ilmapuolustuksen valvontajärjestelmien ja erilaisten Puolustusvoimien varastoalueiden läheisyydessä.

Tilaisuudessa puhui myös Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo "Charles" Lindberg. Hän nosti esiin erityisesti sodankäynnin kuvan muutoksen ja Puolustusvoimien vastineen siihen uudella hajautetulla ja liikkuvalla taistelutavallaan.

"Asejärjestelmien tulen teho ja tarkkuus on kasvanut voimakkaasti. Tiedustelun ja tulenkäytön johtamisen kyky on kehittynyt satelliittien, lentokoneiden, lennokkien ja elektronisen tiedustelun ansiosta. Integroivien tietojärjestelmien käytöllä taistelutilan kokonaisvaltainen hallinta ja tulenkäytön optimointi ovat arkipäivää kehittyneille järjestelmille," komentaja totesi.

"Erityisen hankalassa tilanteessa tätä suorituskykyä vastaan ovat paikalleen puolustukseen ryhmittyneet joukot. Lisäksi puolustukselliset ryhmitykset voidaan laajalla alueella kiertää tai ohittaa maahanlaskuin suoraan kohdealueelle."

"Puolustusvoimien uusi taistelutapa on kokeiluharjoituksissa osoittautunut tehokkaaksi, kunhan joukolla on tehtäviensä edellyttämä johtamis-, liikkumis-, pimeätoiminta- ja tulenkäyttökyky. Lennokkijärjestelmät mahdollistavat hajautettujen joukkojemme tiedustelun ja tulenkäytön johtamisen suomalaisessa maastossa."

Sekä komentaja että puolustusministeri muistuttivat puheenvuoroissaan myös Ilmavoimien tulevan hävittäjäuusinnan erityisrahoituksen tarpeesta.

"Erään viisaan sanonnan mukaan onni on sen puolella, joka on parhaiten varautunut. Älkäämme kääntäkö onnelle selkäämme, vaan varautukaamme. Samalla luomme vakautta omaan toimintaympäristöömme," komentaja Lindberg päätti puheenvuoronsa. +TT+

Puolustusvoimat järjestää vuosittain neljä kolme ja puoli viikkoa kestävää valtakunnallista maanpuolustuskurssia sekä useita erilaisia täydennys- ja erikoiskursseja. Lisäksi on alueellisia kursseja.

Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuuteen kuuluvat kurssit ovat Puolustusvoimien näyteikkuna ja keskeinen vaikutuskanava valtakunnan päättäjien suuntaan.

Ilmavoimien nykyinen komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri toimi maanpuolustuskurssien johtajana 2007 - 2010. Nykyisin kursseja vetää eversti Heikki Välivehmas.

Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja: