Finavia allekirjoitti kaksi historiansa suurinta urakkasopimusta. Poikkeuksellisen laajan ja vuorovaikutteisen kilpailutusprosessin jälkeen terminaalin talonrakennusurakoitsijaksi valikoitui Lemminkäinen ja asematason maarakennusurakoitsijaksi Destia. Sopimusten arvo on yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

"Kehitysohjelman suurinvestoinnilla voimme säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä", sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen

"Tavoitteenamme oli, että molempien urakoiden kilpailutus toteutuu tasa-arvoisesti ja läpinäkyvästi. Hankintaprosessia seurasivat puolueettomat asiantuntija Infra ry:stä ja Rakennusteollisuus ry:stä", kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Arviointikriteereinä Finavia käytti paitsi kustannustasoa myös laatutekijöitä. Valinnassa painotettiin myös yhteistyötaitoja, joita testattiin vuorovaikutteisissa työpajoissa.

Tarkoituksena oli hakea kumppanit, jotka pystyvät sitoutumaan Suomessa vielä melko vähän käytettyihin yhteistoiminnallisiin urakkamalleihin.

Toteutus yhteistoiminnallisella urakkamallilla

Terminaalin laajentaminen toteutetaan PJU-mallilla eli projektinjohtourakkana ja asematasourakka puolestaan allianssimallilla. Molemmissa urakoissa korostuvat yhteiset tavoitteet sekä Finavian, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen yhteistyö.

Kahden eri urakan yhteensovittamiseksi Finavia asetti urakoitsijoille yhteiset kustannus-, aikataulu-, turvallisuus- ja laatutavoitteet ja niin liittyvät kannustimet. Laadullisia tavoitteita ovat esimerkiksi matkustajatyytyväisyys ja materiaalien kierrätettävyys. Jos tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät.

Osaurakoinnin sijasta yhteistoiminnalliseen urakkamalliin päädyttiin Hanssonin mukaan sen vuoksi, että uusi malli tukee parhaiten laajentamiselle asetettuja tavoitteita. Se myös tehostaa Finavian omaa resursointia.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia käynnisti vuonna 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Lue myös: