“Saamme miehittämättömästä ilma-aluksesta lisäarvoa operatiiviseen toimintaan”, vahvistaa rajojen valvonta upseeri komentajakapteeni Petteri Salli. Kyseinen UAS-järjestelmä on Suomessa lainassa neljän kuukauden verran ja tuona aikana selvitetään operatiivisten tehtävien aikana edelleen myös järjestelmän soveltuvuutta Suomen merialueen olosuhteisiin.
Kulunut toimintakausi merellä on ollut vilkas ja koronapandemian takia se myös alkoi normaalia aiemmin eli jo huhtikuussa 2020, kun valtaosa veneilijöistä suuntasi merialueelle. Suomessa miehittämätöntä ilma-alusta operoi laitevalmistaja Schiebel, joka suorittaa tehtävät Rajavartiolaitoksen antamien määritelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ei ole koulutettu järjestelmän käyttöön.
Toimintaa varten merialueelle on tehty tilapäinen ilmatilavaraus EFD621 Suomenlahti. Se on jaettu useisiin osiin Ahvenanmaalta aina Kotkan edustalle saakka ja varattava korkeusalue on maan ja meren pinnasta lentopinnalle 60 saakka. Ilmatilavaraukset aktivoidaan tarvittaessa päivittäin ilmailutiedotuspalvelun kautta.
Camcopter nousee ilmaan 15-30 minuutin kuluessa tehtävän annosta, tarvittaessa nopeamminkin jos sitä pidetään jatkuvassa lentovalmiudessa. Porkkalassa ilma-aluksella voidaan sääolosuhteista riippuen lentää noin 100 km toimintasäteellä. Järjestelmällä on oltava näköyhteys kahteen merivartioaseman katolle sijoitettuun antenniin.
“Maksimi toiminta-aika on meillä 6-7 tuntia sopivalla hyötykuormalla ja toimintasäde on noin 100 kilometriä signaalin ja käytettävän hyötykuorman takia”, sanoo komentajakapteeni Salli.
Tietyn ennaltamäärätyn rajan eli etäisyyden ja korkeuden jälkeen ohjaustoiminta siirtyy kontissa toimivaan ohjauskeskukseen. Siellä ilma-alusta ohjataan ja toimintaa valvotaan kahden henkilön voimin. Paikalla on myös rajan Mission Chief, joka seuraa tilannetta mm. ilma-aluksen kameranäkymästä.
Suurin käyttöä rajoittava tekijä UAS-järjestelmän käytölle on sää. Pilvisellä säällä joudutaan lentämään matalammalla lentokorkeudella, joka puolestaan rajoittaa toimintasädettä, kun suora yhteys antenneihin ei säily. Kirkkaalla ilmalla voidaan nousta riittävän ylös ja toimintasäde kasvaa.
Teknologian edelleen kehittyessä käyttöön voitaisiin ottaa SAR-tutkaratkaisu (Synthetic Aperture Radar), joka voisi muodostaa pilvenkin läpi tilannekuvaa maan tai meren pinnalta. Vielä toistaiseksi niiden erottelukyky ei Rajavartiolaitoksen mukaan ole riittävällä tasolla. Tällaista ratkaisua käytetään mm. kartoitussatelliiteissa.
Elokuussa järjestelmä siirtyy vartiolaiva Turvalle, jossa sitä koelennettiin jo syksyllä 2019. Turvan helikopterikannelta käsin Camcopter osallistuu Viron johtatamaan Itämeren suojelukomission Helcomin Balex Delta -harjoitukseen. Sen osalta harjoiteltavaa skenaariota ei ole julkistettu, mutta aiheena on todennäköisesti jonkinlainen laivaliikenteen aiheuttama ympäristölle vaarallinen tapahtuma. Miehittämättömän ilma-aluksen roolia ei harjoitusta suunnitellessa otettu huomioon, kun sen tulo Suomeen selvisi vasta myöhemmin. Todennäköinen käyttö on kuitenkin tilannekuvan luominen harjoitusalueelta meripelastuskeskukseen sekä muihin tarvittaviin yksiköihin tai aluksiin. Rajavartiolaitoksella on sopimus tietystä lentotuntimäärästä, jota ei tarkemmin kommentoida. Lentotunnit on suunniteltu jaettavaksi operatiivisiin tehtäviin eri yksiköissä.
“ Tilannekuvan luomisen lisäksi miehittämätöntä ilma-alusta voidaan käyttää esimerkiksi mahdollisen salakuljetustoiminnan seuraamiseen, alusten tunnistamiseen ja kalastuksen valvontaan sekä erilaisiin ympäristövalvontatehtäviin kuten öljy- ja rikkipäästöjen havainnointiin. Camcopteriin on tarjolla myös tällainen rikkipaastoja havainnoiva sensori. Se ei kuitenkaan ole tällä kertaa mukana Suomessa toteutettavissa operaatioissa.
Nyt operatiivisessa käytössä oleva miehittämätön ilma-alus tuottaa tilannekuvaa meripelastuslohkokeskukseen ja merivartioasemalla toimivaan ohjauskeskukseen. Niiden lisäksi Rajavartiolaitos voi hyödyntää jaettavaa tilannekuvaa myös esimerkiksi vartiolaiva Turvalla tai meripelastushelikoptereissa.
Euroopan meriturvallisuusvirastolla on laajasti miehittämättömiä ilma-aluksia Schiebelin UAS-järjestelmä on lainassa Suomessa EMSA:n ja Schiebelin välisen yhteistyösopimuksen kautta. EMSA vastaa kaikista kustannuksista eikä Suomi ole tällä kertaa sopimussuhteesta Schiebeliin. Rajavartiolaitoksen hoidettavaksi jäi tällä kertaa vain tarvittavien viranomaislupien hankinta, sekä vastuu suoritettavasta lentotoiminnasta.
EMSA:n valikoimassa on Tekeverin AR 5 Evo, jonka pituus on neljä metriä ja siipien kärkiväli 7,3 metriä. Sen maksimi lentoonlähtöpaino on 180kg ja hyötykuormaa ilma-alus voi ottaa 50 kg.
Kiinteäsiipisten sijaan Schiebelin helikopterimainen ratkaisu tai vaihtoehtona oleva samankaltainen UMS Skeldar V-200 sopivat kuitenkin merkittävästi paremmin Suomen tarkoituksiin saaristo-olosuhteissa. Niiden käyttöön riittää noin 8x8 metrinen laskualusta, kun suurempi kiinteäsiipinen puolestaan vaatii jo kiitotien käyttöä.
Rajavartiolaitoksen seuraava suurempi hanke on sen merivalvontakoneiden hankinta käynnistyneessä MVX-hankkeessa, jonka myötä nykyiset Dornier 228 -koneet korvattaisiin vuonna 2025. Lisäksi raja- ja meriturvallisuudesta vastaava viranomainen on ilmaissut tarpeen kahden uuden aluksen hankinnasta, joilla korvataan yksi jo vahvuudesta poistunut ja kaksi muuta, jotka saavuttavat 40 vuoden iän vuonna 2025. Rajavartiolaitoksen käytössä olevan UAS-järjestelmän lentoja on voinut seurata myös erilaisten lennonseurantapalveluiden kautta. MH Schiebel Camcopter S-100:n sensorien kuvaavaa videomateriaali voit tarkastella Lentoposti sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Twitterissä.
Lue myös aiemmat uutisemme aiheesta:
|
|||