Poliisihallitus kertoo varautuvansa maasta poistettavien määrän lisääntymiseen. Valtaosa palaa vapaaehtoisesti tai valvottuna. Käytännössä maasta poistaiminen tarkoittaa myös palautuslentojen määrän kasvua Suomesta ulkomaille. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muistuttaa palautuslentoihin liittyen, että häiriökäyttäytyminen lentokoneessa on rangaistavaa. Lentokoneessa ylin käskyvalta on turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kyseisen koneen päälliköllä. "Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa ei oleskele ihmisiä, joilla ei ole siihen laillista oikeutta. Äärimmillään se tarkoittaa sitä, että poistamme henkilöt maasta", totesi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen poliisin järjestämässä palautuksia käsitelleessä mediatilaisuudessa tiistaina Helsingissä. Poliisi palautti viime vuonna kaikkiaan noin 2 600 palautuspäätöksen saanutta ulkomaalaista. Kohdemaita oli 111. Yli 2 000 palasi valvottuna ja vain viidesosa poliisin palauttamista palautettiin saatettuna poliisipartion toimesta kotimaahansa saakka. "Saatettuna palautettujen osuus poliisin palauttamista kuitenkin lisääntyy, sillä poliisi ei juuri palauta enää vapaaehtoisia palaajia", kertoi poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Viime vuonna vapaaehtoisen paluun järjestelmän avustamana kotimaahansa palasi yli 1 400 palautuspäätöksen saanutta. Vapaaehtoisista palaajista yli 1 100 palasi Irakiin.
Poliisitarkastaja Poutasen mukaan palautusten järjestelyissä käytetään laivoja, eri lentoyhtiöiden reittilentoja sekä EU-maiden yhteispalautuslentoja ja kansallisia tilauslentoja eli niin sanottuja charter-lentoja. "Lähes kaikki kuitenkin palautetaan tavallisilla reittilennoilla tai laivalla. Viime vuonna vain neljä prosenttia palautettiin tilauslennolla. Charter-lentoja käytetään erityisen haastavissa tapauksissa sekä silloin, kun useita henkilöitä palautetaan samaan maahan kerrallaan", sanoi Poutanen. Vuoden 2017 aikana tilauslennoilla palautettiin 105 henkilö ja reittilennoilla, laivalla tai junalla palautettiin 2506 henkilöä. Jokainen Suomen poliisilaitos osallistuu ja organisoi palautuspäätöksen saaneiden palautuksia. Helsingin poliisilaitos kuitenkin organisoi tilauspalautuslennot. Poliisin mukaan yhden tilauslennon kustannukset vaihtelevat 20 000 ja 200 000 euron välillä lentoa kohden. Irakin lentojen osalta kustannukset ovat 150 000 ja 200 000 euron välillä.
Tilauslennoilla ei poliisin mukaan yleensä kohdata ongelmatilanteita ja reittilennoillakin ne ovat lähinnä harvinaisempia yksittäistapauksia. Poliisi on kuitenkin varautunut palautusprosessin keskeytymiseen tai viivästymiseen. "Lähtökohtana on järjestää palautus saatettunakin niin, että kanssamatkustajat harvoin edes huomaavat, että koneessa on mukana poliiseja palautettavan kanssa", kertoi ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisilaitoksesta. "Poliisi joutuu käyttämään voimakeinoja harvoin. Viime vuonna noin 550 saatettuna palautetun osalta puhutaan parista prosentista tapauksista", jatkoi Lintuluoto. "Palautus perutaan tai siirretään joko viime hetken hakemusten tai täytäntöönpanokiellon takia ja joskus myös palautettavan voimakkaan vastustamisen takia. Yhtään henkilöä ei ole kuitenkaan tähän asti jäänyt kokonaan palauttamatta kohdemaahan voimakkaan vastustamisen takia", totesi Lintuluoto.
Valtaosa palautuksista tapahtuu Suomen suurimman ja vilkkaimman lentoaseman, Helsinki-Vantaan kautta. Itä-Uudenmaan poliisilaitos vastaa omalta osaltaan alueen turvaamisesta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Ari Karvosen mukaan pienikin häiriö lentoaseman toiminnassa voi aiheuttaa mittavia vahinkoja lento- ja rahtiliikenteelle, liiketoiminnalle ja matkustajille. Julkisuudessa on käyty keskustelua muun muassa mielenosoittamisesta lentoasemalla. Helsinki-Vantaan lentoasema on julkinen alue kuin mikä tahansa liikenneasema. Yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta alueella vastaa poliisi ja lentoasemalle tulevilla mielenosoittajilla on oltava poliisilta hankittu lupa toimintaan. "Poliisin tehtävä on turvata mielenosoituksia aiheesta riippumatta. Mielenosoitus lentoasemalla on kuitenkin aina turvallisuusriski", kertoi Karvonen. Hän myös muistutti rikosoikeudellisista seuraamuksista, mikäli yksittäisiä palautuslentoja tai lentokenttäalueen turvallisuutta yritetään vaarantaa. "Kyseeseen saattavat tulla esimeriksi vahingonteko, kunnianloukkaus, liikenteen häirintä tai virkamiehen väkivaltainen vastustaminen", luetteli Karvonen.
Poliisin tilaisuuteen ilmailulain asiantuntijana osallistunut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Matti Tupamäki korosti, että kaikkien lentomatkustajien on hyvä tiedostaa, että lentokoneessa on omat, tiukemmat järjestyssääntönsä kuin muissa joukkoliikennevälineissä. Kansainvälisesti on sovittu, että kaikki häiriköinti lentokoneessa on rangaistavaa. Trafin mukaan häiriön aiheuttamiset lentokoneessa ova kasvava trendi kaikkialla maailmassa. Kyseessä saattaa olla tupakointi, niskurointi turvavöiden, pöytien tai PED-laitteiden käytössä, päihtymys tai nujakointi. Tuoreena ilmiönä mukaan on tullut myös yritys vaikuttaa lennon suorittamiseen mielenilmaisulla. Matkustajan mielenilmaus, esimerkiksi seisomaan nouseminen vastoin miehistön ohjeita, on teko, josta voi joutua rangaistusvastuuseen. Ilma-aluksissa yli käskyvalta on ilmailulain mukaan lentokoneen päälliköllä eli kapteenilla. Myös poliisi on saattotehtävällä alisteinen lentokoneen kapteenin käskyvallan alaisuuteen, järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa Ilmailulain mukaan voimassa on kiinniotto-oikeus järjestyksen palauttamiseksi tai vaaran torjumiseksi. Lisäksi järjestyksen, turvallisuuden tai muun välttämättömän syyn takia oikeus olla ottamatta matkustajaa mukaan ja poistaa hänet koneesta ennen lähtöä taikka ensimmäisessä sopivassa laskupaikassa. Matkustaja ei saa vaarantaa lennon, miehistön tai matkustajien turvallisuutta. Matkustajien tulee myös noudattaa käskyjä, jotka miehistö antaa. Ilmailurikkomusten rangaistuksista on säädetty rikoslaissa. Lentomatkustajan häiriökäytös tai mikä tahansa miehistön ohjeiden noudattamatta jättäminen voidaan tulkita häiriköinniksi ja se voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos esimerkiksi lento myöhästyy tai joutuu tekemään välilaskun. Ylimääräinen välilasku voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja, josta häiriköijä saattaa olla vahingonkorvausvelvollinen. Rangaistusasteikko vaihtelee maittain. Suomessa häiriköinnistä saa yleensä sakkoa mutta monissa maissa luvassa on myös vankeusrangaistuksia. "Kansainvälisillä lennoilla rangaistus ei määräydy välttämättä Suomen lainsäädännön mukaan. Suomessa tyypillisesti määrätään lentoliikenteen häiritsemisestä sakkorangaistus. Monissa muissa maissa rangaistuskäytäntö on huomattavasti kovempi", sanoi Matti Tupamäki. Poliisin tiedotustilaisuuden tallenne Facebookissa Lue myös:
|
|||