Perinteisen miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun rinnakkainen harjoittaminen yhteisessä ilmatilassa on entistä lähempänä. Eurooppalaisen sääntelyn myötä lähestyvä U-spacen käyttöönoton odotetaan tapahtuvan alkuvuodesta 2023. Suomessa hallitus jätti esityksensä ilmailulakiin tarvittavista muutoksista 10. marraskuuta 2022. Jatkossa Traficom voisi perustaa tarvittaessa U-space -ilmatiloja.

Hallitus ehdottaa muutoksia ilmailulakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin. Jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voisi perustaa ilmatilan, jossa miehittämättömillä ilma-aluksilla eli droneilla lennettäisiin entistä hallitummin eri palvelujen tukemana. Lisäksi lentoesteitä koskevaa lupaprosessia muutettaisiin. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 10. marraskuuta 2022. U-spacen lisäksi ilmailulakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin esitetään myös esitetään muita merkitykseltään vähäisempiä muutoksia.

Esityksen taustalla ovat komission antamat U-spaceen liittyvät täytäntöönpanoasetukset, kuten 22. huhtikuuta 2021 annettu asetus U-spacen sääntelykehyksestä. U-space tarkoittaa ilmatilaa, jossa miehittämättömät ilma-alukset eli dronet voisivat toimia turvallisesti yhdessä muiden ilma-alusten kanssa.

Lakimuutoksella pannaan täytäntöön Euroopan komission U-space-asetukset. U-spacessa lentäisivät turvallisesti siis sekä miehittämättömät ilma-alukset. Ilmailulaki sisältäisi jatkossa säännöksen siitä, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi määräyksellä perustaa U-space-ilmatilan enintään kolmeksi vuodeksi.

Asetusten mukaan U-space-ilmatilassa toimii yksi tai useampi U-space-palveluntarjoaja (USSP, U-space service provider), joka tarjoaa miehittämättömälle ilmailulle palveluja, kuten lennätyslupa ja paikkatiedot muusta liikenteestä.

 Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä voitaisiin nimetä U-space -ilmatilaan nimetä yhteinen tietopalvelun tarjoaja, joka tarjoaa tietopalveluja yksinoikeudella yhdessä tai useammassa U-space-ilmatilassa lentäville. EU-asetuksessa esimerkiksi U-space-ilmatilan perustamiseen ja yhteisen tietopalvelun tarjoajan nimeämiseen liittyvät menettelyt jätetään jäsenvaltioiden päätettäviksi.

Vaihtoehtoisesti tietotarjonta voitaisiin muodostaa olemassa olevien palveluntarjoajien tiedoista, jolloin tietojen tarjoamisesta vastaisi Liikenne- ja viestintävirasto tai sen valtuuttama palveluntarjoaja. Liikenne- ja viestintävirasto antaisi määräyksiä, mitä tietoja eri palveluiden tarjoajien on asetettava U-spacen käyttäjien saataville.

Miehittämätön ilmailu on kasvuala ja dronejen määrä ja käyttötarkoitukset moninaistuvat. Tämä on luonut tarpeen kattavalle  sääntelylle. Tavoitteena on ilmailun turvallisuus sekä miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun harjoittaminen rinnakkain U-space -ilmatilassa.

Lentoestelupahakemuksiin ei enää tarvittaisi lausuntoa ilmaliikennepalvelun tarjoajalta

Hallituksen esityksen mukaan luvan lentoesteelle myöntäisi jatkossakin Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, mutta hakemukseen ei enää tarvitsisi liittää ilmaliikennepalvelun tarjoajan antamaa maksullista lausuntoa. Liikenne- ja viestintäviraston rooli kasvaisi, sillä se analysoisi lentoesteitä koskevia lupahakemuksia ja pyytäisi tarvittaessa lausuntoja päätöksen tueksi.

 Tietyt kriteerit täyttävälle lentoesteelle on ilmailulain mukaan haettava Liikenne- ja viestintävirastosta lentoestelupaa. Lentoesteellä tarkoitetaan rakennelmaa tai laitetta, joka voi häiritä tai aiheuttaa vaaraa lentoturvallisuudelle.

Lakiin lisättäisiin myös säännös lentoesterekisterin pitämisestä ja mahdollisuudesta ulkoistaa rekisterinpito. Lentoesterekisteriä ylläpitää tällä hetkellä Fintraffic Lennonvarmistus Oy. 

Uudistettu ilmailulaki tulisi voimaan tammikuussa 2023

Hallituksen 10. marraskuuta 2022 eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.

Lait tulisivat voimaan 26.1.2023. Lentoestelupaprosessia koskeva sääntely tulisi voimaan 1.10.2023.

Lue myös: