Kotimaiset lentoyhtiöt eivät lupaa nopeaa helpotusta koulutettujen suomalaislentäjien työllistymiseen. Suomen Lentäjäliiton FPA:n järjestämä työllisyyseminaari kokosi yhteen suuren joukon peruskoulutuksesta valmistuneita lentäjiä kuulemaan lähitulevaisuuden työllistymisnäkymiä Suomessa.

Flybe Finlandin toimitusjohtaja Mikko Sundström käy läpi Suomen lentoliikennestrategian valmistelua ja avaa markkinaehtoisen lentoliikenteen menestyksen avaimia. Sundström suomii VR:n tukemista sekä erinomaisen yhden työpäivän aikana tehtävän Euroopan tai PK-seudun matkustusmahdollisuuden tuhoamista. Yhtenä suurimpana toiveena olisi Finavian operaattoreille tarjoama eriytetty palvelukonsepti.

Lentoliikennestrategiaa valmisteleva työryhmä siirtyi joulukuisen väliraporttinsa jälkeen tekemään vaikutusarviointia tulevaisuuden vaihtoehdoista. Sen pohjana on neljä vaihtoehtoa ja kuuteen ryhmään jaoteltu lentoasemaverkosto. Lentoliikennestrategian pitäisi valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

Puolustus- ja opetusministeriöiden asettama työryhmä sai huhtikuussa 2013 valmiiksi selvityksen kansallisesta lentokoulutusyhteistyöstä. Tavoitteena oli turvata laadukas ja kustannustehokas koulutus sekä saada aikaan säästöjä. Työ on edennyt jatkoselvitykseen ja tuloksia odotetaan alkukesästä 2014.

Suomen Ilmailumuseosta Helsinki-Vantaan lentoasemalla on rakentunut todellinen elämysmailma ilmailusta kiinnostuneille. Se tarjoaa erikoisnäyttelyjä sekä aitoa lähenteleviä lentokokemuksia maailmanluokan simulaattoreissa.

Uusi yhteistoimintasuunnitelma kokosi eri toimijoiden roolit yksiin kansiin mahdollisen siviili-ilmailuonnettomuuden varalta. Liikenne- ja viestintäministeriön laati ohjeistuksen yhdessä eri toimijoiden kanssa hallinnollisen johtamisen tueksi onnettomuustapauksissa. Pääpaino on Suomen lentotiedotusalueella mahdollisesti tapahtuvissa siviili-ilmailun onnettomuuksissa. Lentoliikenteen uhkatekijöinä nähtiin miehistön jäsenten kiire ja väsymys sekä huonosti hallitut ulkoistamistoimet. Myös taloudellisen paineen ja turvallisuuden aiheuttamat ristiriidat nousivat esille ministeriön listauksessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman raportin mukaan biokerosiinin käyttöä tulee lentoliikenteessä lisätä kattamaan 40 prosenttia polttoainetarpeesta vuoteen 2050 mennessä. Lentokenttien terminaaliliikenne tulisi olla lähes täysin päästötöntä jo vuonna 2030. Yhtenä työryhmän tavoitteena on kehittää  Helsinki-Vantaasta "Bio-hub".

Suomen kansainvälinen saavutettavuus rakentuu perusinfrastruktuurille, jonka muodostavat Helsinki-Vantaan lentoasema ja siihen liittyvät rautatiet, kehätiet, moottoritiet ja satamat. Myös kotimaan lentoasemaverkosto on tarpeellinen ja sen eteen on tehtävä töitä sekä haettava uudenlaisia toimintamalleja.

Airbus esitteli A350 XWB -koneuutuuttaan ja tuotanto-ohjelman nopeaa edistymistä Innovation Days 2013 –tapahtumassa Toulousessa Henri Zieglerin mukaan nimetyssä uusien lentokoneiden luovutuskeskuksessa. Tuolloin 14. kesäkuuta ilmaan noussut A350 XWB MSN001 (F-WXWB) vielä uhkui intoa ensilennolle kokoonpanolinjastojen hallien lomassa.

Lennonjohtopalvelun uusi aikakausi on alkanut. Lähilennonjohtopalvelun tarjoaminen ei enää ole sidottu tapahtuvaksi lentokentällä tai edes itse lennonjohtotornissa. Useat valmistajat kehittävät omaa näkemystään etätorneista, joiden avulla lähilennonjohtaja voi työskennellä usealla lentokentällä olematta itse fyysisesti millään lentokentällä.

Finavia on aloittanut selvitystyön lennonjohtopalveluiden keskittämisestä Vantaalle. Mahdollisesti toteutettavalla rakenneuudistuksella haettaisiin kustannussäästöjä siirtämällä Suomen aluelennonjohto Tampereelta takaisin Helsinki-Vantaalle. Finavian mukaan lennonvarmistuspalvelut tuottivat tappiota vuonna 2011 noin 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 osalta lukuja ei ole julkistettu.

 Air Balticin ReShape-säästöohjelma näyttää toimivan ja yhtiön tappiokierre on oikenemassa. Yhtiön toimitusjohtaja Martin Gauss uskoo toimintasuunnitelmaan ja esittelee optimistisena yhtiön paranevia tuloslukuja. Julkistettujen uusien reittien avaukset lähestyvät ja uudet Bombardier Cseries-koneet tuovat säästöjä sekä kasvumahdollisuuksia.

Perinteiset navigointimenelmät ja tutkajärjestelmät väistyvät asteittain seuraavien vuosikymmenten aikana. Muutoksen takana ovat yhteiseurooppalaiset ilmatilarakenteen muutokset ja kehittyvät menetelmät.

Vuoden 2012 aikana Lentoposti.fi-lukijat ovat saaneet seurata kotimaan ja lähialueiden tapahtumia sekä ilmailu-uutisia eri puolilta maailmaa. Niiden ohella on ollut tarjolla kevyempiä blogi-kirjoituksia sekä syväluotaavampia artikkeleita.

Ilmailuala on kokenut monia mullistuksia mutta mukaan mahtui myös positiivisia uutisia. Esimerkiksi vuoden aikana tehtiin yli miljardi turistimatkaa. Seuraava kooste on pintaraapaisu Lentoposti.fi-uutisvirrasta 2012.

Napojen kautta maapalloa kiertävä NASA:n Suomi-satelliitti laukaistiin avaruuteen viime vuoden lokakuussa. Se on tuottanut huikeita maapallokuvia, jotka on koostettu vain 824 kilometrin korkeudella otetuista lukuisista ruuduista. Uusin niistä on yönäkymä, "Black Marble". Otoksia on verrattu Apollo 17 -lennolla tallennettuun ensimmäiseen täydelliseen kuvaan planeetastamme. Toki Suomi on ikuistanut myös Suomen.

”SE-AEF tehnyt pakkolaskun klo 1545 Fjäturen järvelle 10 km N So (Tukholma) stop Yksityiskohdat puuttuvat Päällikkö So”. Näin kuului sähke, jonka Aero Oy:n Helsingin ja Turun toimistot saivat 1. joulukuuta 1937. Koneen ohjaajana toimi lentokapteenin arvonimen saanut Gunnar Lihr ja sähköttäjänä Evald Hartikainen.

EU:n lentoyhtiöt ovat kovassa puserruksessa. Yhtiöiden mukaan EU:n lainsäädäntö vie pohjaa niiden kilpailuedellytyksiltä. Maksajan rooliin joutuneet lentoyhtiöt kritisoivat kilpailutilanteen epätasaisuutta EU:n ulkopuolisten yhtiöiden kanssa mm. CO2-päästömaksujen osalta. Ilmailuviranomainen myöntää, että turvallisuuskulttuurikin saattaa olla rapautumassa

Lisääntynyt lentokoneiden laserhäirintä uhkaa lentoturvallisuutta. Laserit olivat aiemmin hyvin pieni ongelma, joita aiheuttivat satunnaisesti viihde- ja mainoskäytössä olleet laitteet. Nyt uutena maailmanlaajuisena ja kasvavana ilmiönä  ovat nousemassa ilma-aluksen tai lennonvarmistuksen tahalliset laserhäirinnät. Jos nykytrendi jatkuu, arvioidaan häirintätapauksia olevan vuoteen 2015 mennessä jo yli 80 000.

Estonian Air:n Tero Taskilan mukaan yhtiön uusi strategia etenee varsin mukavasti. Estonian Air on matkalla maailman reunalta maailman keskipisteeksi samalla, kun uuden strategian mukainen vahva lähialueverkosto kasvaa.

Helsinki-Vantaalla lentoliikenteen sujuvuudesta huolehtii monen muun toimijan ohella lentoaseman kunnossapitoyksikkö. Ympäri vuoden kolmivuorotyötä tekevän yksikön rooli korostuu erityisesti talviaikaan.