Lennonjohtopalvelun uusi aikakausi on alkanut. Lähilennonjohtopalvelun tarjoaminen ei enää ole sidottu tapahtuvaksi lentokentällä tai edes itse lennonjohtotornissa. Useat valmistajat kehittävät omaa näkemystään etätorneista, joiden avulla lähilennonjohtaja voi työskennellä usealla lentokentällä olematta itse fyysisesti millään lentokentällä.

Finavia on aloittanut selvitystyön lennonjohtopalveluiden keskittämisestä Vantaalle. Mahdollisesti toteutettavalla rakenneuudistuksella haettaisiin kustannussäästöjä siirtämällä Suomen aluelennonjohto Tampereelta takaisin Helsinki-Vantaalle. Finavian mukaan lennonvarmistuspalvelut tuottivat tappiota vuonna 2011 noin 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 osalta lukuja ei ole julkistettu.

 Air Balticin ReShape-säästöohjelma näyttää toimivan ja yhtiön tappiokierre on oikenemassa. Yhtiön toimitusjohtaja Martin Gauss uskoo toimintasuunnitelmaan ja esittelee optimistisena yhtiön paranevia tuloslukuja. Julkistettujen uusien reittien avaukset lähestyvät ja uudet Bombardier Cseries-koneet tuovat säästöjä sekä kasvumahdollisuuksia.

Perinteiset navigointimenelmät ja tutkajärjestelmät väistyvät asteittain seuraavien vuosikymmenten aikana. Muutoksen takana ovat yhteiseurooppalaiset ilmatilarakenteen muutokset ja kehittyvät menetelmät.

Vuoden 2012 aikana Lentoposti.fi-lukijat ovat saaneet seurata kotimaan ja lähialueiden tapahtumia sekä ilmailu-uutisia eri puolilta maailmaa. Niiden ohella on ollut tarjolla kevyempiä blogi-kirjoituksia sekä syväluotaavampia artikkeleita.

Ilmailuala on kokenut monia mullistuksia mutta mukaan mahtui myös positiivisia uutisia. Esimerkiksi vuoden aikana tehtiin yli miljardi turistimatkaa. Seuraava kooste on pintaraapaisu Lentoposti.fi-uutisvirrasta 2012.

Napojen kautta maapalloa kiertävä NASA:n Suomi-satelliitti laukaistiin avaruuteen viime vuoden lokakuussa. Se on tuottanut huikeita maapallokuvia, jotka on koostettu vain 824 kilometrin korkeudella otetuista lukuisista ruuduista. Uusin niistä on yönäkymä, "Black Marble". Otoksia on verrattu Apollo 17 -lennolla tallennettuun ensimmäiseen täydelliseen kuvaan planeetastamme. Toki Suomi on ikuistanut myös Suomen.

”SE-AEF tehnyt pakkolaskun klo 1545 Fjäturen järvelle 10 km N So (Tukholma) stop Yksityiskohdat puuttuvat Päällikkö So”. Näin kuului sähke, jonka Aero Oy:n Helsingin ja Turun toimistot saivat 1. joulukuuta 1937. Koneen ohjaajana toimi lentokapteenin arvonimen saanut Gunnar Lihr ja sähköttäjänä Evald Hartikainen.

EU:n lentoyhtiöt ovat kovassa puserruksessa. Yhtiöiden mukaan EU:n lainsäädäntö vie pohjaa niiden kilpailuedellytyksiltä. Maksajan rooliin joutuneet lentoyhtiöt kritisoivat kilpailutilanteen epätasaisuutta EU:n ulkopuolisten yhtiöiden kanssa mm. CO2-päästömaksujen osalta. Ilmailuviranomainen myöntää, että turvallisuuskulttuurikin saattaa olla rapautumassa

Lisääntynyt lentokoneiden laserhäirintä uhkaa lentoturvallisuutta. Laserit olivat aiemmin hyvin pieni ongelma, joita aiheuttivat satunnaisesti viihde- ja mainoskäytössä olleet laitteet. Nyt uutena maailmanlaajuisena ja kasvavana ilmiönä  ovat nousemassa ilma-aluksen tai lennonvarmistuksen tahalliset laserhäirinnät. Jos nykytrendi jatkuu, arvioidaan häirintätapauksia olevan vuoteen 2015 mennessä jo yli 80 000.

Estonian Air:n Tero Taskilan mukaan yhtiön uusi strategia etenee varsin mukavasti. Estonian Air on matkalla maailman reunalta maailman keskipisteeksi samalla, kun uuden strategian mukainen vahva lähialueverkosto kasvaa.

Helsinki-Vantaalla lentoliikenteen sujuvuudesta huolehtii monen muun toimijan ohella lentoaseman kunnossapitoyksikkö. Ympäri vuoden kolmivuorotyötä tekevän yksikön rooli korostuu erityisesti talviaikaan.

Erilaiset ilmatilanhallinnan hankkeet ovat tuoneet lentoyhtiöille ajallisia ja rahallisia säästöjä jo vuosien ajan. Pelkästään Euroopan alueella ilmatilanhallinnan kehityshankkeet ovat säästäneet yhtiöiltä tonneittain polttoainetta ja vähentäneet CO2-päästöjä.

Lentoliikenteen vaikeudet ovat ilmeiset ja näkymät eivät välttämättä ole paremmat. Kustannukset nousevat ja tuottoja haetaan lisämaksuista sekä uusien lentokoneiden polttoainetaloudellisuudella. airBalticin viestintäjohtaja Janis Vanags kertaa kulunutta vuotta sekä raottaa lentoalan tulevaisuuden näkymiä.

Ilmailuala on erittäin herkkä talouden muutoksille ja alamäki näkyyki n valitettavasti ensimmäisenä lentojen kysynnässä. Yritykset ovat huonojen aikojen koittaessa ajaneet matkustusbudjettinsa alas vaikka huonoina aikoina tulisi myydä entistä enemmän ja matkata tapaamaan asiakkaita.

Helsinki-Vantaan reilut kaksi vuotta kestäneet suuret muutostyöt ovat loppusuoralla. Lähes kaikki uudet palvelut on otettu käyttöön. Tavoitteena on ollut Helsinki-Vantaan kehittäminen sujuvaksi ja viihtyisäksi kentäksi, joka pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Valmistumisen jälkeen juhlitaan: ensi vuonna vietetään Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin valmistuneen lentoaseman 60-vuotisjuhlaa sekä WDC2012 eli Helsingin Design Capital -vuotta.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kertoo, miten hän on henkilökunnan kanssa rakentamassa uutta tulevaisuuden Finnairia ilmailutoimittajien tapaamisessa lokakuun 20. päivä.

Yötaivas katosi kohti länttä ja kaunis aamunsarastus nousi idästä USA:n itärannikolla syyskuun 11. päivä kello 6.00. Ben Slineyllä oli edessään ensimmäinen työpäivä National Operations Managerina (NOM) lennonjohdon johtokeskuksessa Air Traffic Command Centerissä Herndonissa Virginiassa.

Lufthansa aloitti näyttävän mainoskampanjan, kun se julkisti A380-koneensa kiertueen Suomeen ja Skandinaviaan. Koulutuslentojen reitti kulki Kööpenhaminan ja Tukholman kautta Helsinkiin ja sieltä edelleen Oslon kautta takaisin lähtökentälle Frankfurtiin.

Vuosia myöhässä, miljoonia yli budjetin, uskomattomia teknisiä ongelmia ja vielä poliittinen kiista viimeisestä E-kirjaimesta. Suurin osa vaikeuksista on jo painunut syvälle historian syövereihin. Kauniin yliäänikone Concorden ensilennosta on  kulunut 40 vuotta.