Finnairin liikevaihto kasvoi 60 miljoonalla eurolla mutta suunnitelmissa on vieläkin kovempi vuosittainen kasvu. Kapasiteettia nostetaan aiempaa enemmän 8-10 prosentin haarukassa. Alkuvuosi mennään kuitenkin vielä vuoden 2016 tahtiin ja suurempi kasvu alkaa toisen vuosineljänneksen aikana. Liikevaihto seuraa kapasiteetin kasvua hieman perässä. "Haluamme kasvaa tuplasti nykyiseen kasvuun nähden vuosittain", sanoi toimitusjohtaja Pekka Vauramo. "Edellisvuoden tulos oli erittäin hyvä, kun huomioidaan turvallisuusmurheet Euroopassa ja erityisesti Ranskassa", kertoi Vauramo.
Lisämyynnin osalta tuotot ovat kasvussa. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen lisämyynnin tulos 31,7 miljoonaa euroa lupaa vuodelle 2017 kaikkinensa jopa 150 miljoonan euron myyntiä. Neljänneksittäin lisämyynti on kasvanut 10-25 prosenttia.
Ranskan ja Turkin terrori-iskut ja niiden luoma turvattomuus ovat muuttaneet painopistettä kohti Pohjois-Eurooppaa, Suomea ja Lappia. Aiemmin kiinalaisturistit suuntasivat Pariisiin mutta ikävien tapahtumien seurauksena Lappi on noussut Finnairin verkostossa Pariisin ohi kiinalaisturistien osalta.
Ongelmana on Lapin majoituskapasiteetin riittämättömyys. Tämä on jo nyt rajoittanut Finnairin tuomien kiinalaisturistien määrää. Myös talvisesongin lyhyys haittaa matkailun kehittämistä. Lappia yritettäänkin nyt myydä entistä enemmän pääkauden "hartioilla" eli ruskasesonkina ja myöhemmin keväällä. Finnairin kasvu tulee Aasian lisäksi Euroopasta. Matkustajatuottojen osalta Aasiasta kasvua oli vuoden viimeisellä neljänneksellä neljä prosenttia ja Euroopassa 0,8 ja kotimaassa 2,1 prosenttia. Pohjois-Amerikassa mentiin pakkaselle 9,8 prosenttia. Kapasiteetti kasvoi eniten juuri kasvualueilla. Matkustajakäyttöasteet nousivat maltillisesti Aasiassa ja kotimaassa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Finnair julkisti ensi kertaa ns NPS-luvun (Net Promoter Score), joka kertoo kuinka suuri osa yhtiön matkustajista suosittelee yhtiön palveluja eteenpäin ystävilleen ja tuttavilleen. Finnairin luku on 43 prosenttia. Vauramon mukaan se on erityisen hyvä luku lentoyhtiölle.
Finavian nostamat kotimaan lentokenttämaksut ovat Vauromon mielestä valitettavia ja hän uskoo Finnairin ja Finavian palaavaan aiheeseen vielä monesti. Maksut nousivat esille viimeksi tammikuussa 2017 Ilmailutoimittajat ry:n ja Finnairin tapaamisessa.
Hieman pyyhkeitä sai myös toiminta Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvuympäristössä, joka on tarkoittanut lisääntynyttä laajarunkokoneiden paikoitusta kauemmas terminaalirakennuksesta ns. ulkorivin paikoille. "Bussituksissa ei olla maailmanluokassa", sanoi Vauramo. Bussitukset tulevat lisääntymään entisestään. Se on haasteena matkustuskokemukselle erityisesti syys- ja talvikausilla, kun matkustajat saattavat tulla hyvinkin lämpimästä ilmanalasta Suomen tuiskuihin. Finavia otti kesäkuussa 2016 käyttöön uuden bussiterminaalin, jonka kautta matkustajat siirretään ulkoriviin paikoitetuille koneille.
Finnairin kapasiteetti kasvaa myös suurempien koneiden myötä. Yhtiö vastaanottaa kuluvan vuoden aikana neljä Airbus A350-900 XWB -konetta, jotka nostavat kokonaismäärän jo yhteentoista A350-koneeseen.
Kaikkiaan uusia kapearunkoisia tulee laivastoon vuoden 2017 aikana seitsemän ja vielä yksi kone vuoden 2018 puolella, kun mukaan lasketaan myös kaksi CDB Aviation Lease Financelta vuokrattua A321-konetta. Kokonaismäärä ei kuitenkaan kasva näillä näkymin vastaavasti. "Laivastosta poistuu uusien koneiden myötä pienempiä A319-koneita", kertoi Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Lentoposti.fi:lle yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä. Finnair kertoi aiemmin tammikuussa, että yhtiön kapearunkolaivastosuunnitelman odotetaan valmistuvan kevään 2017 aikana.
Japanin lentojen osalta Finnair nousee kesällä 2017 suurimmaksi eurooppalaisyhtiöksi. Se tarjoaa yhdessä Japan Airlinesin (JAL) kanssa 35 viikkovuoroa Euroopasta Japaniin. Niistä Finnair lentää 28 ja JAL seitsemän vuoroa. Finnair lisää talvikaudella 2017-2018 kapasiteettia Lappiin jopa 18 prosenttia. Keväällä 2017 tarjolla on yli 30 000 istuinta enemmän kuin pian päättyvällä talvikaudella. Kuluvan talven aikana lennetyt Turku-Kittilä ja Tampere-Kittilä lennot ovat myös myyneet hyvin. Yhtiö avaa talvikaudelle myös suoria reittejä Euroopasta Lappiin. Lentoja on luvassa mm. Pariisista, Lontoosta, Frankfurtista ja Zürichistä.
Seuraava pullonkaula tuleekin olemaan Lapin majoituskapasiteetti, jonka kasvattaminen vaatisi rohkeita investointeja. Tilannetta pyritään kuitenkin helpottamaan laajentamalla matkailukautta molempiin suuntiin käynnistämällä mm. kansainvälinen ruskamatkailu. Yhdessä matkailutoimijoiden kanssa tehdään työtä Lapin ja koko Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tehokkuutta haetaan - jatkuvaa parannusta tarvitaan Toimitusjohtaja Vauramo vierastaa kustannussäästöohjelma-sanaa ja painottaa kyseessä olevan tehostamisohjelma tai oikeastaan jatkuvan parantamisen tarve.
"Tehostamisen jatkaminen mahdollistaa kasvua. Toimenpiteisiin palataan myöhemmin", totesi Vauramo. Finnair seuraa tarkasti muiden toimia mutta ei ainakaan tässä vaiheessa ole lähdössä mukaan SAS:n, British Airwaysin ja Norwegianin tavoin hakemaan uutta lentotoimintalupaa esimerkiksi Irlannista tai avaamaan uusia solmukohtia Suomen ulkopuolelle.
"Takana on värikäs vuosi niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Jatkossa liikevaihto on saatava kovempaan kasvuun", kiteytti Vauramo. Lue myös laaja artikkelimme tammikuulta 2017 Finnairin suunnitelmista: Finnairin Pekka Vauramo: nyt fokuksessa myynti ja kannattava kasvu Lue myös:
|
|||