Nykyisellään Tarton lentokentän lähestymismenetelmät perustuvat GNSS-järjestelmään (Global Navigation Satellite System) ja käynnissä olevan GPS-häirinnän seurauksena lähestymismenetelmiä ei voida käyttää. Lähestyminen ja laskeutuminen onnistuu siis vain näkölentosääolosuhteissa, joka ei luo riittävää pohjaa kaupalliselle lentoliikenteelle. "Työskentelemme Finnairin lentojen uudelleen käynnistämiseksi. Ratkaisuja etsitään kahdenvälisesti lentoyhtiön kanssa ja kaikkien osapuolten prioriteetti on lentoturvallisuus", kertoi EANS lausunnossaan. Esillä on vaihtoehto, joka mahdollistaisi lennonjohtajalle tutkajohtamisen lähelle lentokenttää sopivalle lentokorkeudelle, jossa GPS-järjestelmä saataisiin palautettua käyttöön ja lähestymistä voitaisiin jatkaa laskeutumiseen saakka ILS-tarkkuusmittarilähestysmisjärjestelmän avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa paikkaa ja lentokorkeutta, jossa häirintää ei esiintyisi. EANS aikoo ottaa käyttöön myös DME-laitteisiin (Distance Measuring Equipment) perustuvia menetelmiä alailmatilassa, joka mahdollistaisi paremmin lennonvarmistuspalvelun antamisen. Nykyisin DME-laiteverkosto mahdollistaa operaatiot Virossa yli 3000 metrin korkeudella. Tarton lentokenttä on lisäksi ns. AFIS-kenttä (Automatic Flight Information Service) eli siellä annetaan lennonjohtopalvelun sijaan lennontiedotuspalvelua. EANS on ottanut Tartossa käyttöön myös etätornijärjestelmän ja lentotiedotuspalvelua annetaan Tallinnassa sijaitsevasta etälennonjohtokeskuksesta. Nykyisin Tarton lentokentällä käytössä olevat lähestymismenetelmät perustuvat siis GPS-signaalin käyttämiseen myös ILS-tarkkuusmittarilähestymisen osalta. Alueella esiintyvä GPS-häirintä vaikuttaa kaikkien lentokentän julkaistujen lähestymismenetelmien käytettävyyteen, ja voi siten estää lentokoneen lähestymisen ja laskeutumisen lentokentälle kokonaan. Huhtikuun lopulla kaksi Finnairin lentoa joutui kääntymään takaisin Helsinki-Vantaalle GPS-häirinnän estettyä lähestymisen Tarttoon. Lue myös:
|
|||
