Airbus A321neo on ensimmäinen Airbusin kapearunkokone, joka on lentänyt molemmissa moottoreissa käytetyllä 100-prosenttisella SAF-polttoaineella. Tämä seuraa aiempia A350 XWB -laajarunkokoneella ja A330 MRTT -ilmatankkauskoneella suoritettuja vastaavia lentoja. Näiden lisäksi mm. nelimoottorinen Airbus A380 on lentänyt käyttäen 100-prosenttista SAF-polttoainetta yhdessä moottorissa. Koelennot ovat osa Airbusin aiemmin käynnistämää VOLCAN-hankketta (VOL avec Carburants Alternatifs Nouveaux). Nimi tarkoittaa lentoa uusilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Aiemmin koelentoja on suoritettu Airbus A319-koneella sekä H225-helikopterilla.
A321neo-konetta seurattiin Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR:n Dassault Falcon 20E -seurantalentokoneella (D-CMET) noin 100 metrin etäisyydellä. DLR keräsi sensoreilla päästötietoja A321neo-koneen jättövanoista tarkempaa analyysiä varten. Airbusin valmistamia siviili- ja sotilaslentokoneita ja helikoptereita voidaan operoida nykyisin 50-prosenttisella SAF-seoksella, josta toinen puolikas on fossiilista lentopolttoainetta. Tavoitteena on saavuttaa 100-prosenttisen SAF-polttoaineen käyttömahdollisuus vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi uusiutuvalla lentopolttoaineella on matalampi tiheys, mutta korkeampi energiapitoisuus yhtä polttoainekilogrammaa kohti verrattuna fossiiliseen kerosiiniin. Tämä parantaa lentokoneen polttoainetehokkuutta, sillä polttoainetta kuluu vähemmän ja polttoainemassa on pienempi. VOLCAN-hanke on osa maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimia, jollaisia on käynnissä laajasti koko ilmailualalla. Tutkimuksen tavoitteena on edistää SAF-polttoaineiden laajamittaista käyttöönottoa ja tyyppihyväksyntää kapearunkoisiin lentokoneisiin sekä uuden sukupolven liikelentokoneisiin.
Airbus toteuttaa VOLCAN-hankketta yhteistyössä ONERA:n, DLR:n ja moottorivalmistaja Safranin kanssa. Hankkeessa on mukana myös Dassault Aviation, joka vastaa materiaalien ja laitteiden yhteensopivuustutkimuksista ja varmistaa 100-prosenttisen SAF-polttoaineen biokontaminaatioherkkyyden. Hanketta rahoittaa lisäksi Ranskan siviili-ilmailun tutkimuskeskus CORAC. MH
Lue myös:
|
|||