Boeing ja US Navy osoittivat jälleen edistysaskeleita miehittämättömän ilmailun MUM-T -hankkeessa (Manned Unmanned Teaming), kun F/A-18 Super Hornet Block III -hävittäjästä ohjattiin lennon aikana kolmea miehittämätöntä ilma-alusta. Ohjelmistokehitys ja tietoverkkoratkaisut ovat valmistuneet alle puoli vuotta aiemmin. Miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun järjestelmät ovat US Navyn keskeinen suorituskyky.

Boeing ja US Navy ovat suorittaneet MUM-T -hankkeen koelentosarjan, jossa uusimman Block III -version F/A-18 Super Hornetilla on menestyksekkäästi ohjattu lentäjän antamien komentojen avulla kolmea miehittämätöntä ilma-alusta.

Koelentosarja toteutettiin Boeingin, F/A-18 ja EA-18G -ohjelmatoimiston (PMA-265), VX23 ja VX31 -koelentolaivueiden, Yhdysvaltain merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan China Laken Naval Air Weapons Stationin ja BAE Systemsin kanssa.

“MUM-T -hankkeessa selvitetään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteensopivuuksia tehtävillä. MUM-T:ssa on potentiaalia, joka muuntaa tulevaisuuden laivastot entistä suorituskykyisemmäksi ja verkkottuneemmaksi voimaksi", sanoi PMA-265:n ohjelmajohtaja kapteeni Jason Denney.

Koelentojen aikana F/A-18 Super Hornetin lentäjät antoivat tabletin kautta komentoja, jotka välittyivät Block III -hävittäjän järjestelmien kautta miehittämättömille ilma-aluksille. Kaikkiaan koelentoja suoritettiin hieman yli kahden viikon aikana.

"US Navy suorittaa harjoituksia yhdessä teollisuuskumppaneidensa kanssa arvioidakseen nykysiä ja tulevaisuuden suorituskykyjä", sanoi PMA-265:n teknologiahankkeista ja harjoituksesta vastannut tohtori Michael Yu.

"Merivoimat voi laajentaa lentomiehistöjen toimintakenttää ja samalla pitää miehistöt vihollisen vaikutuskykyjen ulottumattomissa. Hävittäjälentäjät voivat ohjata miehittämättömät ilma-alukset ilmavalvontatehtäville, ilmatankkaukseen tai toimimaan kommunikaatiolinkkeinä", jatkoi Yu.

Block III -hävittäjän uuden DPT-N -prosessorin (Distributed Targeting Processor) kolmannen osapuolen valmistamaan tablettiin, joka mahdollisti miehittämättömien ilma-alusten ohjaamisen. Boeing on kehittänyt uutta DTP-N -ohjelmistoa toimimaan kolmannen osapuolen tabletissa, joka on valmistunut alle puoli vuotta sitten.

“Block III Super Hornet osoitti uusien järjestelmien toimivuutta ja valmiutta tulevaisuuden ohjelmistoratkaisuille. Kolmannen osapuolen järjestelmät ja ohjelmistot voidaan integroida Block III -hävittäjään erittäin pienellä työllä", sanoi Boeingin tehtäväjärjestelmistä vastaava johtaja Ben LeGrand.

"Tulevaisuuden hävittäjälentäjät ovat taivaan pelinrakentajia, jotka määrittelevät Super Hornetin oman kosketusnäytön kautta komentoja miehittämättömille ilma-aluksille. Super Hornet on silta tulevaisuuteen ja vähentää Merivoimien riskejä yhteensopivuudessa ja verkottumiskyvyssä", sanoi Boeingin F/A-18 ja EA-18G -ohjelmien johtaja Mark Sears.

Boeing kehittää Australiassa miehittämätöntä ATS-järjestelmää (Airpower Teaming System), joka tunnettiin aiemmin nimellä Loyal Wingman.

Maaliskuussa 2022 tämä modulaarinen miehittämätön ilma-alusratkaisu sai tyyppimerkinnän MQ-28A Ghost Bat. Kyseessä on ensimmäinen Australiassa kehitetty sotilasilma-alus yli 50 vuoteen.

Boeing kehittää myös miehittämätöntä MQ-25 Stingray -ilma-alusta, joka operoi tukialusympäristössä. Se tarjoaa myös ilmatankkauspalvelua hävittäjille.

US Navy PMA-265 jatkaa MUM-T:n ja muiden innovatiivisten teknologiaratkaisuiden arviointeja pitääkseen Super Hornetit ja EA-18G Growlerit stategisesti suorituskykyisinä dynaamisessa toimintaympäristössä. F/A-18 Super Hornetit palvelevat tukialuksilla US Navyn suorituskyvyn selkärankana.

Useat valmistajat Yhdysvalloissa ja Euroopassa kehittävät tulevaisuuden ilmapuolustusratkaisuja, joissa on mukana juuri MUM-T -toimintaa eli hävittäjät lentävät siipimiehinään erilaisia autonomisia, vaikutuskykyisiä ja tekoälyä hyödyntäviä miehittämättömiä ilma-aluksia.

Myös Suomen Puolustusvoimat on mukana MUM-T -kehityshankkeissa ja kesän 2022 toteutetaan Rovajärvellä ja Kemijärvellä entistä laajempia tutkimushankkeita.

Miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminnalla voidaan muun muassa parantaa tilannekuvaa, pienentää uhkaa omille joukoille, vähentää väsymyksestä ja stressistä johtuvia virhearviointeja sekä parantaa sotilaallista suorituskykyä tilanteissa, joissa ihmisen reagointinopeus ei ole riittävä. MH

Lue myös: