(päivittynyt 22.30) Ilmavoimat on suorittanut pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksen kaksi onnistunutta koeammuntaa Boeing (McDonnel Douglas) F/A-18C Hornet -monitoimihävittäjästä. Koeammunnat suoritettiin Yhdysvalloissa 5. ja 9. maaliskuuta.

Lockheed Martinin valmistama JASSM (AGM-158 Joint Air-to-Surface Standoff Weapon) -rynnäkköohjus on osa ilmavoimien Hornetien kauaskantoista ilmasta maahan -täsmäaseistusta, joka integroitiin monitoimihävittäjiin osana vuosina 2010–2016 toteutettua monitoimihävittäjien Mid-Life Upgrade 2 -elinkaaripäivitystä (MLU 2).

Naval Air Weapons Station (NAWS) China Laken lähellä sijaitsevalla R-2508 Complex -harjoitusalueella sijaitsevalla ampuma-alueella suoritetussa koeammunnassa JASSM-ohjus laukaistiin ilmavoimien yksipaikkaisesta Boeing (McDonnel Douglas) F/A-18C Hornet -monitoimihävittäjästä.

Ensimmäisen koeammunta tapahtui Suomen aikaa 6. maaliskuuta kello 00.28, kun majuri Mikko Koli ampui JASSMin HN-410 -koneella. Samana päivänä vietettiin myös Ilmavoimien 100-vuotisjuhlapäivää. Jälkimmäisen ohjuksen laukaisi 9. maaliskuuta kello 20.11 Suomen aikaa majuri Mikko Ruonala HN-419-hävittäjästä.

Ammunnat sujuivat suunnitellusti ja ohjukset tuhosivat maalialueelle rakennetut harjoituskohteet.

Onnistuneilla ammunnoilla todennettiin JASSM-ohjusjärjestelmän ja siihen liittyvien tehtävänsuunnittelujärjestelmien tekninen toimivuus ilmavoimien Hornet-kalustossa. Koneen ohjelmisto on todennettu jo aiemmin syksyllä toimivaksi ja nyt saatiin varmuus kokonaisjärjestelmäketjun toiminnasta, mikä mahdollistaa aseen operatiivisen käyttöönoton suunnitellusti.

Molemmat koelaukaistut JASSM-ohjukset oli varustettu erinäisillä telemetrialaitteilla, joilla varmistuttiin oikeanlaisesta toiminnasta. Ohjukset oli varustettu normaalia pienemmällä määrällä räjähdettä. Muutoin ne vastasivat tositilanteessa käytettävää asetta.

Noin 1000 kiloa painavan aseen kantomatka on 370 kilometriä. Siinä on GPS- ja inertiasuunnistus sekä lämpökameran avulla toteutettu maaliin hakeutuminen. JASSM-ohjuksissa ja JSOW-liitopommeissa on laukaisun jälkeen avautuvat siivet, jotka pidentävät niiden kantamaa.

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien ilmasta maahan -aseistus koostuu JASSM:n lisäksi kahdesta muusta yhdysvaltalaisvalmisteisesta aseesta, lyhyen kantaman ohjautuvasta JDAM (Joint Direct Attack Munition) -pommiperheestä ja keskipitkän kantaman JSOW (Joint Standoff Weapon) -liitopommista.

JDAM:n ja JSOW:n integrointityöhön liittyvä lentotoiminta on toteutettu kokonaan kotimaassa.

Ilmasta maahan -suorituskyvyn luominen Hornet-kalustoon perustuu 1990- ja 2000-luvun Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen linjauksiin sekä vuoden 2004 Maavoimien iskukykytutkimuksen tulosten perusteella puolustusvoimien kehitysohjelmaan kirjattuihin ilmavoimien tehtäviin.

Ilmasta maahan -suorituskyky mahdollistaa täyspainoiset ilmaoperaatiot. Ilmavoimalla kyetään nyt entistä paremmin osallistumaan koko Suomen alueella puolustusvoimien operaatioihin ja tukemaan maa- ja meritaistelua vaikuttamalla sekä ilma- että maamaaleihin.

Kauaskantoinen, tarkka ja suorituskykyinen rynnäkköohjus yhdistettynä ilmavoiman ulottuvuuteen ja nopeuteen toimii tärkeänä osana puolustusjärjestelmän ennaltaehkäisevää kynnystä. Ilmavoimalla kyetään entistä paremmin estämään ja rajoittamaan potentiaalisen hyökkääjän toimintaa.

JASSM-koeammuntaa ja sitä edeltänyttä integrointityötä varten ilmavoimat siirsi vuonna 2016 kaksi Hornet-monitoimihävittäjää Yhdysvaltain merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan Naval Air Weapons Stationin China Lake -tukikohtaan Kaliforniassa. Kentällä sijaitsee US Navyn Naval Air Warfare Center Weapons Division

Ennen paluuta Suomeen Hornetit siirretään vielä Marylandissa sijaitsevaan Naval Air Station (NAS) Patuxent Riveriin, missä todennetaan muita F/A-18 suorituskykyyn liittyviä järjestelmiä. Koneet lennetään itärannikolla sijaitsevaan Yhdysvaltojen merivoimien tukikohtaan huhtikuun lopulla.

Koneet siirtolennetään toukokuun puolivälissä takaisin Suomeen. Ne tukeutuvat paluumatkalla ilmatankkauskoneeseen.

Yhdysvaltoihin siirtyminen Atlantin yli toteutettiin RVSM-ilmatilan alapuolella tukeutumalla kaupallisen toimijan Omega Airin McDonnell Douglas DC-10-40 -ilmatankkauskoneeseen. Tuolloin reilun 5700 merimailin mittaisella matkalla tehtiin seitsemän välilaskua ennen saapumista China Lakeen.MH

Päivitys 22.30: Tarkennettu tietoja koeammunnasta Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keräsen haastattelun perusteella.

 Lue myös: