"Suomeen ja Suomessa on edelleen turvallista lentää. GPS-häiriöt eivät ole ilmailulle uusi ilmiö ja siksi niihin on varauduttu. Häiriöilmoitusten määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana. GPS-häiriöt vaikuttavat enemmänkin liikenteen suunnitteluun ja sujuvuuteen sekä matkustajien aikatauluihin kuin turvallisuuteen", toteaa pääjohtaja Jarkko Saarimäki. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on kuluvan vuoden aikana saanut kasvavassa määrin ilmoituksia GPS-häiriöistä ilma-aluksista Suomen ulkopuolelta ja myös Suomen alueelta. Suomen alueella havaituista häiriöistä raportoivat Traficomille tyypillisesti lennonvarmistusorganisaatiot ja suomalaiset lentoyhtiöt, jotka raportoivat virastolle myös ulkomailla havaitsemistaan häiriöistä. Vaikka nykyään GPS on ilmailussa pääasiallinen navigaatiotiedon lähde, on varsinkin matkustajalentokoneissa useita vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä, kuten inertiaan perustuva navigointi sekä maalaitteisiin perustuva navigointi. Lennonjohto voi lisäksi antaa navigointiapua tarvittaessa. Esimerkiksi vektoroinnilla ilma-alukselle annetaan ohjaussuuntia, joihin lentämällä se voi jatkaa reitillä tai lähestymistä.
Huomattavimpana vaikutuksena yksittäisissä tapauksissa lento ei ole päässyt laskeutumaan määräkentälle vaan on joutunut lentämään varakentälle. Nämä tilanteet ovat johtuneet siitä, että suunnitellulla laskeutumiskentällä ei ole ollut sellaisia navigointilaitteita, että kone olisi voinut suorittaa lähestymisen GPS-häiriötilanteessa. Tällöin laskeudutaan varakentälle, johon voidaan laskeutua ilman GPS-paikannusta. Kaikille lennoille on etukäteen määritelty varakenttä. Lennonjohdon antaman navigointiavun määrä on lisääntynyt, mikä on osa lennonjohdon normaalia toimintaa. Vieraan toimijan suorittamalla GPS-signaalin häirinnällä tai väärentämisellä voidaan vaikeuttaa merkittävästi mm. siviili-ilmailun sujuvuutta, mikäli lentokentällä ei ole vaihtoehtoisia maalaitteita ja menetelmiä. Keväällä 2022 Transaviabaltika joutui keskeyttämään lennot Helsinki-Savonlinna -reitillä juuri GPS-häirinnän seurauksena. Nyt keväällä 2024 Finnair on joutunut keskeyttämään lennot Helsinki-Tartto -välillä. Lentoliikenne on turvallista häirinnästä huolimatta, sillä lentokoneiden järjestelmät tunnistavat GPS-häirinnän ja lentäjät on koulutettu tällaisiin tilanteiseen. Tahallista ja tahatonta häirintää Yleisesti radiohäiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi vikaantuneet radio- tai sähkölaitteet ja järjestelmän häiriöalttius riippuu radiojärjestelmästä. Satelliittipaikannusjärjestelmien (GNSS, Global Navigation Satellite System) signaalit ovat vaimeita saapuessaan satelliitista maan pinnalle, jolloin GNSS-vastaanotto on herkkä erilaisille häiriöille. Kansalaisten käyttämien palveluiden GNSS-vastaanotossa häiriöitä aiheuttavat helposti muun muassa ympäristön katveet. Lisäksi ilmakehän ilmiöt voivat häiritä GNSS-vastaanottoa. Häiriötilanne voidaan aiheuttaa myös tahallisesti, jolloin kyse on häirinnästä. Ilmailussa satelliittinavigointijärjestelmien häiriöitä havaitaan usein erityisesti konfliktialueiden läheisyydessä. Konfliktialueilla tai näiden läheisyydessä häirintää käytetään tyypillisesti suojaamaan omaa infrastruktuuria tai tärkeitä kohteita, jolloin häiriövaikutus voi levitä myös laajemmalle. Uudet satelliittipohjaiset suunnistusmenetelmät ovat navigaatiotarkkuudeltaan perinteisiä menetelmiä tarkempia ainakin rauhan aikana. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssota on jälleen nostanut esiin GPS-järjestelmien alttiuden häirinnälle (jamming) ja signaalin väärentämiselle (spoofing). Häiriöt voimistuivat, kun Ukrainan dronehyökkäykset Venäjän energiainfrastruktuuria kohtaan alkoivat tammikuussa 2024. On mahdollista, että nykyisin ilmailussa havaittavat häiriöt ovat sivuvaikutusta Venäjän omasuojasta. Käytännössä omasuojahäirinnällä pyritään estämään GNSS:n tai matkaviestintaajuuksien avulla ohjattavien dronejen navigointi ja ohjaus. Häirintä ei ole pysynyt pelkästään Venäjän rajojen sisäpuolella vaan se on kantautunut myös Suomen alueelle. Lue myös:
|
|||
