Itämeren alueen ja erityisesti Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävistä Venäjän valtiollisista ilma-aluksista entistä suurempi osa lensi alueella vuonna 2021 puutteellisin tiedoin eli kyseessä oli ns. pimeä lento. Lentojen kokonaismäärä säilyi kuitenkin edellisvuoden tasolla joten muutos oli merkittävä. Suomen ilmatilaa venäläiskoneet ovat loukanneet edellisen kerran vuonna 2020.

Suomen ilmavoimien mukaan puutteellisin tiedoin tehtyjen lentojen osuus Venäjän valtionilma-alusten lentotoiminnasta Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2021 noin 60 prosenttia.

Suomenlahdella on suhteellisen kapea kansainvälisen ilmatilan kaistale, jonka kautta venäläiset lentävät mm. huoltolentoja Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaan Kaliningradin tukikohtaansa.

Venäjän toiminnassa on siis tilastojen mukaan tapahtunut merkittävä muutos vuoden 2021 aikana. Lentojen määrä on edellisvuoden tasolla, mutta aiempaa merkittävästi suurempi määrä  alueella tapahtuvista lennoista lennetään puutteellisin tiedoin. Vuonna 2020 määrä oli 32 prosenttia ja nyt noin 60 prosenttia.

Venäläisten valtionilma-alusten lentotoiminnan kokonaismäärä Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli viime vuonna hieman pienempi kuin vuonna 2015, jota on käytetty vertailutasona. Aktiivisimmillaan Venäjän lentotoiminta Suomenlahdella oli vuonna 2017.

Lennon tiedot ovat puutteelliset, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) koneella ei ole lentosuunnitelmaa, 2) koneen toisiotutkavastain ei ole päällä, tai 3) kone ei ole radioyhteydessä lennonvarmistuselimiin.

Edellisen kerran Venäjän valtion ilma-alukset ovat loukanneet Suomen ilmatilaa kesällä 2020. Rajavartiolaitoksen suorittama esitutkinta varmisti kahden venäläisen Suhoi Su-27 -hävittäjän loukanneen Suomen ilmatilaa 28. heinäkuuta 2020. Vuoden 2021 aikana Suomen ilmatilaa loukkasivat Ruotsin, Viron ja Ranskan valtiolliset ilma-alukset.

Itämeren alueen lentoturvallisuutta on pyritty parantamaan

Vuonna 2017 Itämeren alueen siviili- ja sotilasilmailutoimijat kokoontuivat  Baltic Sea Ad-hoc Civil Military Expert -ryhmässa kehittääkseen alueen lentoturvallisuutta. Samat tahot osallistuivat Itämeren lentoturvallisuutta käsitelleen työryhmän työhön vuonna 2015.

Ilman transponderia eli toisiotutkavastaajaa liikkuvat  sotilasilma-alukset voivat muodostaa turvallisuusuhan alueen siviililentoliikenteelle, koska lennonjohtojen SSR-toisiotutkat (Secondary Surveillance Radar) eivät näe näitä lentoja.

Vuonna 2017 kyseinen asiantuntijaryhmä totesi, että jo tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet positiivisesti lentoturvallisuuteen. Nyt on kuitenkin siis tapahtunut käänne toiseen suuntaan ja ns. pimeiden lentojen osuus on palannut vuoden 2015 tasolle.

Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa ja alueita 24/7

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV/AKT) on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa jatkuvasti eri puolille maata sijoitetuilla ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla. 

Alueellisen koskemattomuuden valvonta (AKV) ulottuu satoja kilometrejä Suomen valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Valvonnan pääkalustona toimivat 24/7 eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat. Niitä on kolme eri päätyyppiä, jotka ovat KAVA, KEVA ja lähivalvontatutka LÄVA.

Tutkahavainnoista kootaan Suomen ja lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen johtaminen perustuu. Ilmavoimien tutkiin perustuva valvontakyky tukee myös siviili-ilmailua ja muiden viranomaisten toimintaa. 

Valvonnan tuottamat havainnot kootaan ja analysoidaan Ilmaoperaatiokeskuksen (IOK) johdolla. Havaittuja koneita saatetaan käydä tunnistamassa lähietäisyydeltä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Tällaisista QRA (Quick Reaction and Alert) -päivystyskoneen lennoista tehdään satunnaisesti äänihavaintoja myös maan pinnalta. Ilmavoimat on lisäksi silloin tällöin julkaissut kuvia koneista, joita näillä lennoilla on käyty tunnistamassa Itämeren alueella. MH

Lue myös: