Helsinki-Vantaalla peräkkäisinä päivinä 23. ja 24. tammikuuta sattuneet kiitotiepoikkeamat johtivat Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille 24. tammikuuta esitettyyn selvityspyyntöön ilmailun turvallisuudesta. Tilastojen mukaan kiitotiepoikkemat ovat olleet määrällisesti kasvussa. Vuonna 2017 Suomessa raportoitiin tapahtuneen kaikkiaan 67 kiitotiepoikkeamaa.

Trafin julkaiseman tilaston mukaan kiitotiepoikkeamien määrä kääntyi laskuun vuonna 2014 mutta nyt trendi on ollut kasvusuunnassa. Kiitotiepoikkeama on tilanne jossa ilma-alus tai ajoneuvo on virheellisesti kiitotiellä. Tälläisiä tapauksia raportoitiin vuonna 2017 kaikkiaan 67 kappaletta. Vuonna 2016 kiitotiepoikkeamia oli 71 ja vuosien 2013-2016 keskiarvo oli 60.

Kiitotiepoikkeamiin on tutkintojen yhteydessä löydetty useita syytekijöitä. Vaikuttavia asioita voivat olla mm. säätila, lennonjohtajan työkuorma johon voi vaikuttaa suuri liikennemäärä ja operaatioiden vaativuus kuten esimerkiksi Helsinki-Vantaan useampi kiitotie tai jopa ristikkäisten kiitoteiden samanaikainen käyttö yhdessä lumenpoisto kaluston kanssa.

Muita myötävaikuttavia tekijöitä esimerkiksi ohjaamon puolella voivat olla epästandardi radiopuhelinliikenne ja väärin ymmärretty selvitys esimerkiksi ehdollisen kiitotien ylitysluvan kanssa tai stopbar-pysäytysvalorivin ylittäminen.

Kiitotiepoikkeamat tapahtuivat vuonna 2017 pääosin Utin, Kuopion, Porin, Helsinki-Vantaan tai Jyväskylän lentoasemilla.

Kiitotiepoikkeamien määrän kasvu oli merkittävää myös kaupallisessa ilmakuljetuksessa, jollaisia kaksi Helsinki-Vantaan tammikuussa sattunutta tapaustakin ovat. Suurinta kasvua kiitotiepoikkeamissa tapahtui vuonna 2017 kuitenkin sotilasilma-aluksille. Tapaukset olivat yleensä lentoonlähtöjä tai laskuja ilman vaadittavaa lennonjohdon lupaa.

Kaupallisen ilmakuljetuksen osalta kiitotiepoikkeamia oli vuonna 2017 kaikkiaan yhdeksän. Määrä kolminkertaistui edellisvuodesta. Tapauksista seitsemän sattui Helsinki-Vantaalla. Niistä yksi johtui lennonjohtajan ja kuusi ohjaamomiehistön toimista.

Lennonjohdossa työkuormaa jaetaan liikenne- ja säätilan mukaisesti muissa tapauksissa liikennettä rajoitetaan turvallisuustason säilyttämiseksi.

Kaupallisissa ilma-aluksissa toimitaan usean ohjaajan menetelmin ja käytössä on standardit toimintamenetelmät. Niihin kuuluu lentoyhtiöstä riippuen selvitysten varmistaminen myös erityisesti kiitotielle siirtymisen yhteydessä.

Trafin mukaan suurin osa kiitotiepoikkeamista ei kuitenkaan aiheuttanut merkittävää vaaraa, koska kiitotiepoikkeaman aikana kiitotiellä ei ollut muuta liikennettä. Vuoden 2017 osalta kiitotiepoikkeama tapahtui tyypillisesti, kun ajoneuvo siirtyi kiitotielle ilman lupaa lennonjohdolta tai lennontiedottajalta.

Mukana oli kuitenkin myös vuoden 2018 tammikuun kaltaisia tapauksia, joissa vaaratilanteen estäminen vaati esimerkiksi lähestyvän ilma-aluksen ylösvetoa tai lentoonlähdön keskeyttämistä. Vuoden 2017 tapauksista kaksi luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi.

Vuoden 2018 kaksi Helsinki-Vantaalla sattunutta kiitotiepoikkeamaa luokitellaan todennäköisesti vakaviksi vaaratilanteiksi.

Ensimmäinen tapahtui tiistaina 23. tammikuuta, kun lähtöluvan kiitotieltä 22L saanut Finnairin lennolla ollut Norran ATR72 oli vaarassa törmätä lentoliikennealueella työskenteleviin kunnossapidon lumenpoistoajoneuvoihin.

Toinen tapaus sattui heti seuraavana päivänä 24. tammikuuta, kun Jetfliten Bombardier Challenger CL600 -liikesuihkukone rullasi ilmeisesti ilman selvitystä aktiiviselle kiitotielle. Samaan aikaan laskuun oli tulossa Finnairin lennolla ollut Norran Embraer E190-matkustajakone. Lennonjohtaja toimi menetelmien mukaisesti ja käski lähestyvän koneen ylösvetoon.

Molempia tapauksia tutkii ainakin alustavasti Suomen Onnettomuustutkintakeskus OTKES. Myös lennonvarmistuspalveluita Suomessa tarjoava ANS Finland on aloittanut tapahtumien seurauksena oman sisäisen turvallisuusselvityksen.

Ilmailun turvallisuudesta huolestui myös Liikenne- ja viestintäministeriö. Se pyysi 24. tammikuuta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia selvittämään, onko ilmailun turvallisuudesta huolehdittu ilmailun turvallisuutta koskevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisäksi LVM pyysi Trafia ilmoittamaan, ryhtyykö se ilmailulain mukaisena valvontaviranomaisena toimenpiteisiin vaaratilanteiden johdosta.

"Trafi antaa selvityksensä Liikenne- ja viestintäministeriölle perjantaina 26. tammikuuta", kertoo Trafin Ilmailujohtaja Pekka Henttu Lentoposti.fi:lle.

"Toistaiseksi saatavilla olevien tietojen perusteella on tehty alustavia johtopäätelmiä ja toimenpiteisiin on ryhdytty. ANS Finland on toiminut aktiivisesti ja ottaa perjantaina 26. tammikuuta käyttöön uusia kiitotieturvallisuutta parantavia  toimintamalleja. Kohdennusta on tehty kolmelle osa-alueelle", päättää Henttu.

Kaksi toisistaan riippumatonta tapausta

Helsinki-Vantaalla toimii myös kiitotieturvallisuusasioita käsittelevä Finavian ylläpitämä paikallinen kiitotieturvallisuusryhmä (EFHK  LRST, Local Runway Safety Team).

LRST koostuu Finavian, ANS Finlandin, lentoyhtiöiden ja lentoaseman kunnossapidon edustajista. Mukana ovat edustajat myös Suomen lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunnasta ja Suomen lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n turvaryhmästä.

"FPA:n turvatoimikunta pitää tämän viikon kiitotievaaratilanteita Helsinki-Vantaalla toisistaan riippumattomina tapauksina. Jälkimmäisessä tapauksessa lennonjohdon turvaverkko toimi, ensimmäisen osalta odotamme mielenkiinnolla tutkinnan valmistumista ja syiden selviämistä", kommentoi Suomen Lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunnan puheenjohtaja Petri Pitkänen tapauksia Lentoposti.fi:lle.

"Kun tilanteeseen johtaneet syyt ovat selvillä, on mahdollista parantaa toimintatapoja, joilla vaaratilanteet estetään", päättää Pitkänen.

Lue myös: