Maailman ensimmäinen etätornipalvelua tarjoava lennonjohto aloitti toiminnan Ruotsissa. Lähes 10 vuotta kehitetty Remote Tower -ratkaisu otettiin käyttöön yhteistyössä lennovarmistuspalveluita tarjoavan LFV:n ja puolustus- sekä turvateollisuusvalmistaja Saabin kanssa. Edut ovat kustannustehokkuus ja lentoturvallisuuden parantuminen. 

Maailman ensimmäinen etätornikenttä on Pohjanlahden rannalla noin Vaasan tasalla sijaiseva Örnsköldsvikin alueellinen lentokenttä. Sen lennonjohtopalvelua annetaan nykyisin noin 150 km etelämpää Sundsvallin etätornikeskuksesta (Remote Tower Center).

Örnsköldsvikin oman lennonjohdon toiminta siirrettiin etätornipalvelun (Remote Tower Services) piiriin 21. huhtikuuta (linkki uutiseemme artikkelin lopussa). 

Vain hetki virallisen tehtävien siirron jälkeen lentokentälle laskeutui Saab-konsernin Saab 2000 -potkuriturbiinikoneella operoitu tilauslento.  Lupa toiminnan siirtämiseksi Örnsköldsvikistä Sundsvalliin saatiin vain noin viikkoa aiemmin.

 Etätornijärjestelmän kehitystyö on vasta alkuvaiheessa mutta nyt Saabilla on mahdollisuus esitellä valmista, viranomaishyväksyttyä ja käytössä olevaa tuotetta. Se on selvä kilpailuvaltti. Maailman ensimmäinen etätorni tuo näkyvyyttä tietysti myös Västernorrlandin läänissä sijaitsevalle Örsköldsvikille, jonka keskustataajamassa on vain noin 30 000 asukasta.

LFV ja Saab vertasivat etätornipalvelua Sundsvallissa järjestetyssä avajaistilaisuudessa yli satapäisen kutsuvierasjoukon edessä oman aikansa muihin mullistaviin ruotsalaiskeksintöihin. Niitä ovat mm. jakoavain, vetoketju, tulitikut, kuulalaakeri, kolmipisteturvavyö ja Spotify.

"Etätornipalvelu herättää kiinnostusta ympäri maailmaa. Se on saanut näkyvyyttä paikallislehdistä aina Wall Street Journaliin. LFV aikoo jatkaa konseptin kehittämistä edelleen. Se suunniteltiin aluksi pienten lentoasemien tarpeisiin mutta nyt ratkaisua kehitetään yhä suurempien kenttien tarpeisiin", sanoi LFV:n toimitusjohtaja  Olle Sundin etätornikeskuksen avajaisissa Sundsvallissa.

"Takana on kymmenen vuoden kehitystyö, jota oli helpottamassa Euroopan SESAR JU (Single European Sky ATM Research Joint Undertaking) -kehityshanke. Projetilla on ollut alusta saakka LFV:n hallituksen vankka tuki", jatkoi Sundin.

"Saab on edelläkävijä. Ilmailualan tekniikka kehittyy ja kapasiteettia kasvattavalle sekä turvallisuutta parantavalle teknologialle on kysyntää. Meillä on vankka usko tähän mullistavaan teknologiaan, joka sopii entistä suuremmille lentokentille. Etätornin käyttöönotto Örnsköldsvikissä on erinomainen saavutus, joka saa jatkoa Sundsvallissa ja Linköpingissä", iloitsi Saabin toimitusjohtaja Håkan Buskhe.

"Etätornipalvelu vie lennovarmistuksen uuteen aikaan ja mahdollistaa myös pienten lentoasemien säilymisen", jatkoi Buskhe.

 Takana on pitkä hyväksyntäprosessi liikenteen turvallisuusvirasto Transportstyrelsenin kanssa. Se myönsi etätornijärjestelmälle hyväksyntänsä jo lokakuussa 2014, jonka jälkeen on tehty viimeisiä säätöjä toiminnan aloittamiseksi.

Kaikkiaan turvallisuuteen liittyviä dokumentteja kerrottiin olevan noin 1,5 metrin korkuinen pino. Se oli kuitenkin vain viranomaisen vaatima osuus ja kokonaisuudessaan pino oli vielä tuotakin korkeampi.

"Oppimista tapahtui myös viranomaispuolella ja uuden hankkeen kimppuun käytiin uusin menetelmin. Kyseessä on turvallisuusperusteinen muutos lennovarmistuspalveluihin. Haasteena oli erityisesti hankkeen laajuus ja kaikki sitä koskeva sääntely. Projekti vietiin läpi LFV:n ja sääntelijän yhteistyöllä. Samalla tuotettiin ohjeistusmateriaalia Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n käyttöön", kuvasi hanketta Ruotsin liikenten turvallisuusvirasto Transportstyrelsenin siviili-ilmailuosaston johtaja Ingrid Cherfils.

Ylisanoja kuultiin myös Västernorlannin maaherra Gunnar Holmgrenilta sekä Ruotsin infrastruktuurista vastaavalta ministeri Anna Johanssonilta.

Ruotsalaisministeri kommentoi etätornipalvelun olevan vallankumouksellinen tuote, joka muuttaa ilmailualaa. Työmatkallaan Intiassa Johansson kertoi keskustelleensa paikallisen ilmailuministerin kanssa etätorniratkaisusta.

Se nähtiin tulevaisuuden vaihtoehtona maassa, joka tarvitsee monia uusia lentoasemia. Intian haasteena on sopivan työvoiman löytäminen kaikilta alueilta. Etätornikeskuksen hyödyntäminen toisi siis uusia mahdollisuuksia työvoiman saamiseksi.

Sundsvallin etätornikeskuksen työpistettä miehittää kaksi lennonjohtajaa, työpöydällä on tutkanäyttö sekä hallintapaneelit tutkaesitysjärjestelmälle sekä etätornille. Näkymä liikenne- ja lähialueelle luodaan 14 näytölle, jotka ovat noin 180 asteen kaarella lennonjohtopisteen edessä. Kaikkia näyttöjä ohjaa toistaiseksi oma tietokoneensa ja varalla on vielä 15. näyttö.

Kuva lennonjohtopisteelle siirretään lentokentälle asennetusta 25 metrin korkuisesta kameramastosta, joka kuvaa filtteröityjen kameroidensa avulla 360 astetta ympäriinsä. Niiden lisäksi kamerapakettiin kuuluu Point-to-Zoom -kamera, mikrofonit kentän äänimailman tuomiseksi etälennonjohtokeskukseen sekä valomerkin antolaite ja meteorologisia sensoreita.

Itse lennonjohtotyö säilyy kuitenkin ennallaan. Käytössä on samat viranomaishyväksytyt menetelmät ja uutta on vain sovellus, jonka kautta lennonvarmistuspalvelua annetaan.

Saab 2000 -kone saapuu kiitotien 30 loppuosalle ja lennonjohtaja tarkentaa siihen uuden point-to-zoom -kameran avulla. Erikoisradiokutsulla RTS1 operoiva lento saa laskuselvityksen ja uusi aika on alkanut. Ensimmäisen päivän mittaan etätornipalvelua sai myös moni muu operaattori.

 
Kehitystyö jatkuu edelleen

 Etätornin tekniikka mahdollistaa monenlaisen uuden tilannetietoisuutta parantavan ratkaisun tuomisen lähilennonjohtajan käyttöön. Tulevaisuudessa lennonjohtajan käyttöön on luvassa mm. IR-kamera, tutkaseuranta sekä liikkeen- ja maalintunnistus.  Edellämainitut toiminnot ovat jo saatavilla mutta niitä ei ole hyväksytetty käyttöön Ruotsin liikenteen turvallisuusvirastolla.

Lennonjohtotoiminta perustuu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n julkaisemaan PANS-ATM Doc 4444:ään ja se ei toistaiseksi ota kantaa edellämainittuihin uudenlaisiin teknisiin apuvälineisiin. Ns. bling-bling -ratkaisuiden kanssa onkin tärkeää miettiä mikä ominaisuus olisi kiva olla olemassa ja mikä on oikeasti tarpeen.

Etätornin kamerat tuovat lisää turvallisuutta myös vuorokauden ympäri olevan valvonnan avulla. Vaikka etätornipalvelua ei anneta niin kamerat kuvaavat ympäristöä jatkuvasti. Ne havaitsivat koekäytön aikana mm. pienen miehittämättömän ilma-aluksen liikehdinnän ja laitteisto kykeni seuraamaan kohdetta. Nykyinen uusimman kehitysversion järjestelmä havaitsee liikkeen lentoasemalla ja tunnistaa lintuparvet sekä jopa yksittäiset linnut.

Lennonjohtaja voikin tulevaisuudessa entistä helpommin varoittaa koneen ohjaajia mahdollisesta lintutörmäyksen vaarasta. IR-kamera parantaa näkyvyyden yöllä mutta toiminta nyt käytössä olevien kameroiden avulla on jo sujuvaa ja lähilennonjohtopalvelua on annettu pimeydessä  vuosikymmenten ajan. Myös työskentely maatutkan avulla on sumun vallitessa tuttua lähilennonjohtajille eikä se suoraan aiheuta tarvetta saada maalintunnistusta etätornin näytöille.

Seuraavissa kehitysvaiheissa lennonjohtopisteeseen voidaan tuoda kuvaa samanaikaisesti myös useammasta etätornimastosta. Hiljaisen liikenteen vallitessa kuvaa voitaisiin katsoa kahdelta tai jopa kolmelta lentoasemalta samanaikaisesti.

 Etätornikonseptin ensimmäiset askeleet otettiin vuonna 2008 ja nyt käyttöön on otettu etätornipalvelu RTS1.0. Seuraava suurempi kehitysaskel tapahtuu valmistajan mukaan vuonna 2017, kun mahdollistetaan yhden lennonjohtajan työskentely monella lentoasemalla etätornien avulla.

Vuonna 2018 harpataan kehitysversioon RTS2.0, jolloin parannetaan kustannustehokkuutta entistä joustavammalla järjestelmällä sekä tuodaan mukaan uusia teknisiä ratkaisuja. Näyttökokoja voidaan pienentää ja joskus on luvassa jopa todellinen työpöytäversio. Vuonna 2018 etätornikeskuksia arvioidaan olevan käytössä jo yli viidessä maassa.

Vuonna 2020 etätornipalvelua annetaan ennusteen mukaan Sundsvallista jo kymmenelle lentokentälle. Etätorni tulee olemaan pääasiallinen vaihtoehto lennonjohtotoiminnan ylläpitämiseksi epävarmuustilanteissa. Tuolloin ratkaisun odotetaan olevan valmis myös sotilaskäyttöön.

Vuonna 2025 standardisoidun etätornipalvelun markkinat ovat maailmalaajuiset ja rajat poistuvat mahdollistaen palvelun tarjoamisen yli valtakunnan rajojen. Uusien lähilennonjohtotornien rakentaminen on lopetettu ja etätorni on lennovarmistupalveluntarjoajien valinta. Ennen sitä on kuitenkin saatava aikaan juuri se laajempi standardi jossa ovat mukana SESAR, EASA ja EUROCAE.

 
Kohti entistä suurempia lentokenttiä

 Nyt etätornipalvelua annetaan Örsnköldsvikissä jossa LFV:n mukaan operaatioita on vuosittain 4000-5000. Seuraavaksi etätorni on määrä ottaa käyttöön Sunsvallin Timrån lentokentällä vielä kuluvan vuoden aikana.  Itse etätornimasto ja kamerapaketti on jo asennettu paikalleen.

Sundsvallissa liikennettä on vuosittain jo noin 15 000 operaation verran. Vuoden 2017 aikana etätornipalvelun piiriin siirtyy myös Saabin kotikenttä Linköping.

Etätorniratkaisu sopii myös lennonjohtopalvelun jatkuvuuden turvaamiseksi erilaisissa suunnitelluissa palvelukatkoksissa tai odottamattomissa tilanteissa. Esimerkkeinä voisi olla lähilennonjohtotornin huolto- tai uudistamistyöt sekä mahdolliset kriisitilanteet joissa toiminta joudutaan keskeyttämään varsinaisessa lähilennonjohtotornissa. Tälläistä ratkaisua on koekäytetty Ruotsin toiseksi suurimmalla lentokentällä Göteborgin Landvetterissä.  Järjestelmää voisi hyödyntää tietysti myös koulutuksessa.

Etätornimalli olisi toimiva myös sotilaskäytössä, jolloin kamerapaketti voitaisiin kiinnittää liikkuvaan alustaan.  Lennonjohtopalvelua voitaisiin antaa maantietukikohdan toiminnan ylläpitämiseksi vaikka kallioluolasta. Etätornin sotilassovellukset ovatkin olleet suuren mielenkiinnon kohteena.

 Saabilla on käynnissä etätorniprojekteja myös Ruotsin ulkopuolella. Etätornilaitteistoja on toimitettu Norjan lennonvarmistuspalveluja tarjoavalle Avinorille. Se evaluoi niitä Pohjois-Norjan lentokentillä Bodössä ja Röstissä sekä Værøy helikopterikentällä. Käyttöönottoa odotellaan lähitulevaisuudessa.

Norja saattaa ottaa järjestelmän käyttöön öljynporauslautoilla. Avinorilla on ollut käynnissä hanke usean kymmenen etätornin hankinnasta.

Saabin etätornijärjestelmät tunnetaan myös Pohjolan ulkopuolella. Vuonna 2010 aloitettiin projekti Australiassa, joka johti lopulliseen tilaussopimukseen vuonna 2012. Asennukset Alice Springsin lentokentällä ovat valmistuneet ja toiminta on ollut jo pidempään koekäytössä. Itse RTC sijaitsee 1500 kilometrin päässä Adelaidessa.

Toinen ulkomaanprojekti sijaitsee Yhdysvaltain Virginiassa. Siellä Saab, Virginia SATSLab ja Leesburgin lentokenttä ovat aloittaneet yhteistyön etätornin tarjoamista mahdollisuuksista. Varsinaisia laitteistoasennuksia siellä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Edellisten lisäksi Amsterdamin Schipholin lentokentän kiitotien 18R/36L:n valvontaan on käytössä etätornia kevyempi Remote Runway System.

 Etätornipalvelun kehitystä seurataan mielenkiinnolla myös Suomessa, jossa on erittäin laaja lentoasemaverkosto. Kun infra alkaa väistämättä ikääntymään niin mahdollisen lähilennonjohtotornin uusimisen sijaan etätorni voisi olla oikea ratkaisu.

Finavian lennonvarmistusosasto kartoittaakin eri tarjoajien vaihtoehtoja mutta mitään virallista hankintaprojektia ei toistaiseksi ole käynnissä. Etätornikonseptia kehittävät Saabin lisäksi myös itävaltalainen Frequentis AG  ja kanadalainen NAVCANatm. Eri valmistajien tuotteissa on useita teknisiä eroavaisuuksia.

Yhden etätornin avulla  on tuskin saateissa kustannussäästöjä, sillä kokonaisuudessaan ensimmäisen hankinta ja hyväksyntä on kallis ratkaisu. Tilanteen voisi arvioida nollaantuvan kahden etätornin mallilla, jolloin kolmas toisi jo kustannussäästöjä.

Tulevaisuudessa yksi lennonjohtaja voisi siis antaa lähilennonjohtopalvelua etätornikeskuksesta käsin usealla suomalaiskentälle.

Esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lähes samaan aikaan lähtevät lennot Kruunupyyhyn, Kajaaniin, Kittilään ja Ivaloon saisivat vuorotellen laskuluvat eri kentille etätornikeskuksesta. Lennonjohtaja vain valitsisi hallintapaneeliltaan vuorotellen eri kenttien videokuvan ruuduilleen.

Lue myös Lentoposti.fi:n aiempi artikkeli ja uutisia etätorni eli Remote Tower -ratkaisuista:

Maailman ensimmäinen etälennonjohtotorni avattiin Örnsköldsvikissä
Ruotsi antoi toimiluvan etätorni-järjestelmälle

Artikkeli: Etätorni mullistaa palvelutavan