(Päivittynyt klo 17.41) Suomen Ilmavoimien ensimmäiset BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneet saapuivat Suomeen 40 vuotta sitten 16. joulukuuta 1980. Edelleen käytössä olevilla ja modernisoiduilla Hawk-koneilla (HW) aiotaan lentää pitkälle 2030-luvulle, jolloin konetyypin elinkaareksi tulee jo yli 50 vuotta. Ilmavoimien suihkuharjoituskonehankinnassa kandidaatteja olivat 1970-luvulla Dassault-Breguet Alpha Jet, Saab 105, Aermachi MB.339 ja Aero L-39 Albatros sekä Hawker Siddeley Hawk. Evaluointiryhmä piti parhaana vuonna 1974 ensilentonsa tehnyttä Hawkia, joka oli Ison-Britannian vastaus kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n suunnitteluvaatimukseen aseistettavasta suihkuharjoituskoneesta. Nykyisin Hawk-suihkyharjoituskoneita edustaa BAE Systems. Suomen Ilmavoimat oli uuden Hawkin ensimmäinen ulkomainen asiakas, kun joulukuussa 1977 tilattiin 50 Hawk Mk51 -suihkuharjoituskonetta. Niistä ensimmäinen Hawk (HW-302) saapui Poriin Hävittäjälentolaivue 21:een Ison-Britannian Dunsfoldista 16. joulukuuta 2020 MiG-21BIS -hävittäjän saattamana. Hawkin Suomeen lensivät majuri Paavo Janhunen ja insinööri Keijo Kokko. Uudet Hawkit korvasivat ranskalaiset Fouga CM170 Magisterit ja venäläiset MiG-15UTI -koneet. Ensimmäiset neljä Hawkia (HW-302, HW-303, HW-305 ja HW-306) rakennettiin Isossa-Britanniassa ja loput valmistuivat HW-301:stä lähtien Valmetin kokoonpanolinjalta Hallista. Viimeinen näistä Valmetin kokoonpanolinjan Hawkeista (HW-350) luovutettiin ilmavoimille lokakuussa 1985. Vuonna 1993 ilmavoimat tilasi seitsemän Hawkia lisää, jotka saivat tyyppimerkinnän Mk51A. Ensimmäinen niistä (HW-351) tuli ilmavoimille lokakuussa 1993. Uudemmassa versiossa oli erilainen avioniikka sekä joitakin rakenteellisia muutoksia. Seuraava lisähankinta tehtiin vuonna 2007, kun Suomi osti Sveitsiltä 18 punavalkoisina lentäviä käytettyjä Hawk Mk66-koneita. Ilmavoimien Hawkit on nykyisin sijoitettuna Tikkakoskelle Hävittäjälentolaivue 41:een, jossa niitä käytetään ohjaajien jatko- ja taktiseen koulutukseen. Ilmavoimat juhlistaakin Hawkien 40-vuotista lentoa Suomessa tilaisuudessa Tikkakoskella 16. joulukuuta 2020. Juhlallisuudet käynnistyivät näyttävästi jo Kauhavan lentonäytöksessä elokuussa 2020, kun pääesiintyjäksi saapui Hawkin 40-vuotisjuhlinnan myötä Englannin kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n kuuluisa Red Arrows. Ilmavoimat koulutti lentäjiään juuri Kauhavalla vuoteen 2014 saakka Hawkeilla. Kauhavalla taivaalla nähtiin myös Suomen ilmavoimien Midnight Hawks, jonka koneista yksi oli saanut sivuvakaajaan 40-vuotisjuhlateippauksen. BAE Systemsin Suomen maajohtaja Paul Hitchcock lahjoitti Kauhavan lentonäytöksessä ilmavoimien komentaja Pasi Jokiselle muistoksi kuvan ensimmäisestä BAE Systems Hawk-koneen teknisestä piirrustuksesta Suomen ilmavoimien Hawkien 40-vuotisen taipaleen kunniaksi. Vuosien varsilla kaikkiaan 12 ilmavoimien Hawkia on tuhoutunut 11 lento-onnettomuudessa, joissa viisi ohjaajaa on menettänyt henkensä. Viimeisimmässä lentoturmassa kaksi Hawkia törmäsi yhteen. Lentoturmissa on menetetty myös ensimmäisenä Suomeen saapunut HW-302. Käytöstä poistettuja suihkuharjoitushävittäjiä on sijoitettu mm. Kauhavan Lentokonepuistoon, Ilmailumuseoyhdistyksen Hawk-esittelykonttiin sekä luovutettu museoihin Virossa ja Sveitsissä. Nykyisin ilmavoimilla on käytössä 32 BAE Systems Hawk-suihkuharjoituskonetta. Niistä yhdeksän on Mk51-koneita, seitsemän Mk51A- ja kuusitoista on Mk66-koneita. Kaikissa kolmessa versiossa on nykyisin samanlainen lasiohjaamo. Suihkuharjoituskoneiden elinkaarta on jatkettu mm. rakennevahvistusohjelmalla ja ohjaamoudistuksella, jossa analoginen mittaristo vaihtui moderniin lasiohjaamoon sisältäen monitoiminäytön, HUD-heijastinnäytön (Head Up Display) sekä paikannus- ja tehtävätietojärjestelmä. Yksi viimeaikojen merkittävimmistä uudistuksista on ns. LVC-koulutusympäristö (Live, Virtual & Constructive), jossa modernisoituja koneita on yhdistetty simulaattoreiden kanssa samaan toimintaympäristöön. Ilmavoimat esitteli hankettaan mm. Ilmavoimat 100 -lentonäytöksessä Tikkakoskella vuonna 2018. Hawkien aseistuksena rungon alle asennettana on 30 mm Aden-tykki, jonka lisäksi siipiripustimiin voidaan kiinnittää kaksi lämpöhakuista Sidewinder-ohjusta. Ilmavoimien mukaan Hawkit voisivat torjua rajoitetusti mm rynnäkkökoneita ja helikoptereita. Aseistuksen lisäksi HW-koneissa voidaan käyttää ilmanäytteenottosäiliöitä, joita on käytetty mm. vuonna 2010 tuhkakriisin aikana. Tarvittaessa koneisiin voidaan kiinnittää myös lisäpolttoainesäiliöitä ja osastotaitolentoryhmä Midnight Hawksin käyttämiä savupodeja. Ilmavoimat aikoo lentää modernisoiduilla ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen sekä Patrian ylläpitämillä Hawkeilla ainakin vuoteen 2036 saakka. Kaluston poistumisen tarkkaan ajankohtaan vaikuttaa vuosittaisen lentotuntimäärän lisäksi väsymisindeksi, joka kuvaa koneen rungon rasittuneisuutta. Käytännössä suunniteltu käyttöaikataulu tarkoittaa Hawkien käyttämistä hävittäjäohjaajien koulutuksessa kaikkiaan kuuden vuosikymmenen aikana. Hawkeista on siirrytty Draken, MiG-21 sekä Hornet -hävittäjiin ja tulevaisuudessa vielä seuraavan HX-hävittäjähankkeessa valittavan suihkuhävittäjän ohjaimiin. Nyt 40 vuotta ilmavoimissa palvelleen konetyypin edustajat tullaan siis modifioimaan vielä HX-hävittäjän vaatimuksiin. Ilmavoimat lentää Hawkeilla Ilmasotakoulussa vuosittain noin 3500-4000 lentotuntia. Nyikyisin käytössä olevien 32 Hawkin osalta lentotuntimäärät ovat noin 1970 lentotunnin ja 5600 lentotunnin välillä. Suurin tuntimäärä oli 16.12.2020 mennessä suoritettujen lentojen perusteella lennetty HW-341:llä. Sen lokikirjassa on nyt lukema 5636 tuntia ja 42 minuuttia. Pienimmät lentotuntimäärät puolestaan ovat Sveitsissä ostetuissa Mk66 -koneissa. Niiden ensilennot on tehty vuosina 1990-1991. Iältään vanhin Suomen ilmavoimien käytössä oleva Hawk on 12.11.1982 ensilentonsa tehnyt HW-320 (Mk51). Ensilentonsa Ilmavoimien käytössä olevista Hawkeista viimeisimpänä on tehnyt HW-357 (Mk51A), joka nousi ilmaan 19.1.1994. MH Lue myös uutisemme: Ilmavoimat esitteli Tikkakoskella Hawk 40 vuotta -juhlatilaisuudessa sinivalkoisen Suomi-Hawkin
|
|||