Jetflite – Erikoistehtäviä ja Covid-19 -evakuointilentoja haastavissa toimintaympäristöissä ympäri maailmaa

JEF_ohjaamomaskit_1Suomalainen liikelentoyhtiö Jetflite tunnetaan operaattorina, joka lentää kohteisiin missä päin maailmaa tahansa. Liike-, ambulanssi- ja tilauslentoja operoivalle yhtiölle ei ole vierasta lentää Antarktikselle, Afrikan maihin, kohteisiin Venäjällä tai vastata sopimuskumppaneidensa evakuointitarpeisiin erikoiskohteissa. Koronaviruspandemian myötä yhtiö on lentänyt kovalla tahdilla myös erilaisia Covid-19 -evakuointilentoja.

 Helsinki-Vantaalta käsin ympäri maailmaa operoivan Jetfliten lentokoneet ovat Suomen ilma-alusrekisterissä. Laivasto laajeni huhtikuun alussa kahdella koneella, kun Gulfstream G150 -liikesuihkukone sekä tehdasuusi Bombardier Challenger 650 -liikesuihkukone saapuivat Suomeen. Kaikkiaan Jetfliten operoinnissa on nykyisin kuusi lentokonetta, jotka ovat neljää eri tyyppiä ja erilaisia versioita on viisi.

OH-WIW_060420 Lentoliikenteen sen historian syvimpään kriisiin suistanut koronaviruspandemia toi uudenlaisia haasteita myös näiden uusien koneiden saamiseksi Suomeen. Siirtolentojen miehistöille ei ollut enää tarjolla lentoyhteyksiä Pohjois-Amerikkaan. Nopeana ratkaisuna liikelentoyhtiö kykeni kuitenkin lennättämään miehistöt itse kohteeseen, kun siihen ensin saatiin asianmukaiset luvat.

 Suurempi haaste oli saada harvinaiseen konetyyppiin eli G150:n ohjaimiin koulutettuja lentäjiä sekä kouluttajia. Näiltä osin Suomen ilmailuviranomainen Traficom oli hereillä ja teki tilanteessa tarvittavia poikkeustoimia mahdollistaen Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n hyväksymien kouluttajien käyttämisen Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAn myöntämien lupakirjojen haltijoille.

 JEF_OHWIW_ohjaamoUutena hankitun Bombardier Challenger 650 -koneen oli määrä korvata vanhempaa kalustoa, mutta yhtiön toimintastrategian vahvistamiseksi myös parinkymmenen vuoden ikään päässyt Challenger 604 -kone sai jäädä tositoimiin.

Ainakin toistaiseksi. Koneella on edelleen käyttöä, koska se on laajasti muokattavissa. Matkustamo vaihtuu 12/14/16/18-paikkaisesta corporate jet -ratkaisusta kahden tehohoitopotilaan kuljettamiseen soveltuvaksi versioksi alle kahdessa tunnissa.

Toinen Jetfliten laivastoon liitetyistä koneista on israelilaisen IAI Astran kehittämä ja nykyisin Gulfstream tuoteperheeseen kuuluva G150 -kone. Se on ollut Wihuri-konsernin käytössä Kanadassa.

OH-WIL_170420Nyt koneen elinkaari siis jatkuu Suomessa Jetfliten operaatioissa. G150 tuo valikoimaan kevyen vaihtoehdon pienempiin operaatioihin. Tämä 7-paikkainen liikesuihkukone lentää tarvittaessa suoraan Helsingistä Kanariansaarille.

Lentoliikenteen vähentyminen näkyy myös liikelentoyhtiön toiminnassa, mutta ei pelkästään negatiivisesti. Toisaalla lennot ovat vähentyneet, mutta toisaalla kysyntä on kasvanut merkittävästi. Koronaviruspandemia on vienyt työt ainakin välilaikaisesti monilta lentäjiltä ympäri maailmaa, kun matkustajalennot ovat käytännössä keskeytyneet.

Jetflitelle tilanne on sen sijaan tuonut uusia markkinoita, kun Covid-19 -evakuointilentojen tarve on kasvanut ympäri maailmaa. Uudella Challenger 650 -koneellakin lennettiin ensimmäisen 14 päivän aikana Suomeen saapumisen jälkeen jo 100 tuntia, joka on ennätys myös Jetflitelle.

Suomalaisyhtiön 22 lentäjästä osa lentää kahta eri konetyyppiä, mutta osa vain yhtä tyyppiä. Kelpuutuksista riippuen osalla voi nykytilanteessa olla merkittävästi töitä, mutta toisilla taas vähemmän.

JEF_Henri_Rautiainen”Ohjaajien kelpuutusta ja osaamista ylläpidetään vuosittain kahdella kahden päivän mittaisella koulutuksella, joka sisältää 16 tuntia järjestelmäkoulutuksia ja 2-3 neljän tunnin mittaista simulaattorivuoroa. Näiden lisäksi kahdesti vuodessa on viiden tunnin mittainen tarkastuslento simulaattorissa. Kaikkiaan kertauskoulutusta on siis aina noin 5-6 päivää puolivuosittain” kertoo Jetfliten lentotoiminnanjohtaja ja Falcon 7X kapteeni Henri Rautiainen vaadittavista koulutuksista.

Osassa yhtiön koneissa on käytössä myös HUD-järjestelmä, joka koulutetaan kaikille ohjaajille. Kaikki koneet, poislukien G150, ja myös ohjaajat ovat hyväksytty CAT II -operointiin. Jetflitella on lisäksi oma Part-145 -huolto-organisaatio sekä DGR-luvat vaarallisten aineiden kuljettamiseen.


Käytössä diplomaattikanavat ja hengityssuojaimet

JEF_ramppi Erikoislennot vaativat useita erilaisia järjestelyjä ja ambulanssilennot ovatkin Jetflitelle tuttuja operaatioita. Covid-19 -pandemia on kuitenkin tuonut operaatioiden toteuttamiseen uusia haasteita. Koronavirustietous kasvaa edelleen ja operaatiot kehittyvät myös sen myötä.

Jetflite noudattaa lennoillaan tiukasti viranomaismääräyksiä ja virallisia karanteenialueita. Pandemian muuttama toimintaympäristö ilmenee lento-operaattorille uudenlaisina haasteina ja tilanteet voivat muuttua nopeallakin aikataululla. Vaikka ilmatilat ympäri maailmaa ovat lähes tyhjänä eivätkä slottirajoitukset hidasta lentoja on edessä paljon ratkottavia pulmia. Valtioiden asettamat matkustusrajoitukset nimittäin tuovat poikkeavia haasteita myös ambulanssilennoille.

JEF_suojavarusteet_kabiini ”Käytännössä ambulanssilentokaan ei pääse mihinkään tällä hetkellä helposti. Vielä vaikeampaa on saada lupa kohteeseen jäämiseksi. Jopa luvan saanti polttoainevälilaskun toteuttamiseksi on suuren työn takana”, kuvailee Rautiainen tilannetta, jotka työllistää operaattoria normaalista poikkeavalla tavalla.

Kyse ei ole vain tietyistä maista vaan laajasti rajoitettua toimintaa tulee vastaan yhtälailla esimerkiksi Euroopassa, Afrikassa kuin entisten neuvostomaidenkin kohdalla. Jetflitekin joutuu tällä hetkellä hakemaan lupia ambulanssi- ja evakuointilennoilleen diplomaattikanavia pitkin. Tälläinen lupamenettely voi viivästyttää lentoa vaihtelevasti 12 tunnista jopa 48 tuntiin ja pahimmillaan odotusaikana potilaan voinnissa voi tapahtua ei-toivottavia muutoksia.

Maahantulorajoitukset johtavat myös lisätyn miehistön käyttöön, joka taas vaatii omia poikkeuslupia kansalliselta ilmailuviranomaiselta työpäivän venyessä normaalia pidemmäksi. Ongelmat tulevat vastaan erityisesti juuri pitkillä evakuointilennoilla, joita siis operaatioista on valtaosa.

JEF_ambulanssivarustus”Yksi maa saattaa mahdollistaa potilaan pois jättämisen, mutta miehistön ei sallita poistuvan koneesta. Toinen maa puolestaan voi mahdollistaa miehistölevon, mutta kaikki hotellit ja majoitukset on suljettu. Ilman diplomaattiteitse saatua lupaa laajat alueet on suljettu myös ambulanssilennoilta”, kertoo Rautiainen.

Jetflite on lähestynyt ongelmista Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ta, Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:a, kansallisia ilmailuviranomaisia sekä liikelentoyhtiöiden eurooppalaista etujärjestöä EBAA (European Business Aviation Association). Tilanteeseen toivotaan nopeaa helpotusta, joka olisi ainakin evakuointilentojen osalta kaikkien etujen mukaista.

JEF_potilaansiirto_JetfliteJetflite lentää Covid-19 -pandemiaan liittyvä ambulanssilentoja Challenger -kalustolla. Luonnollisesti näilläkin lennoilla huolehditaan työntekijöiden turvallisuudesta mahdollisimman hyvin. Jetfliten kumppanina näillä kuten muillakin ambulanssilennoilla toimii pitkäaikainen kumppani EMA Finland. Se on vuonna 1989 perustettu erikoislääkärijohteinen terveydenhuoltopalveluita tarjoava yritys.

Miehistön lisäksi Covid-19 -evakuointilennoille mukaan otetaan ainoastaan lääkäri, hoitaja sekä yksi potilas. Tällaisille evakuointilennoilla ei ole mukana ylimääräisiä henkilöitä. Normaalisti ambulanssikoneeseen voitaisiin ottaa jopa kahdeksan saattajaa.

JET_potilaskoneessa_JetfliteMatkustajat ja miehistö käyttävät lennoilla jatkuvasti suojamaskeja. Käytäntö on siis voimassa myös normaaleilla tilauslennoilla. Lentäjät kuten myös lääkäri ja sairaanhoitaja on puettu Covid-19 -ambulanssilennon ajaksi suojavarusteisiin. Tällaisissa operaatioissa miehistö käyttää aina erillistä lentohaalaria joka pestään jokaisen lennon jälkeen.

Lisäksi ambulanssilennoilla miehistöllä on potilasta siirrettäessä kokovartaloa suojaava suojapuku, jonka käyttökoulutus on saatu lääkintähenkilökunnalta. Käydessään matkustamossa lentäjät käyttävät aina kertakäyttösuojahansikkaita. Jetfliten Challenger 604 -ambulanssikoneessa on käytössä Suomen ainoa lentokoneeseen sopiva eristysyksikkö.

JEF_ilmassamaskitpaassaSuojavarusteiden käyttö muuttaa operointiympäristöä melkoisesti ja samalla ne tuovat erilaisia haasteita ohjaamotyöskentelyyn esimerkiksi radiopuhelinliikenteen hoitamisessa. Lentoturvallisuudesta ei näissäkään operaatioissa luonnollisesti tingitä.

”FFP 3 hengityssuojamaskissa radiopuhelinliikenteen hoitaminen on välillä haastavaa ellei jopa mahdotonta. Tällöin lentäjille on ohjeistettu ottamaan maski välillä pois. Olemme puhunee lisäksi myös suojalasien käytöstä, mutta käytännön toteutus on mahdotonta, koska ne haittaavat näkyvyyttä. Koneen ilmastointi on mahdollista säätää siten, ettei se kierrätä lainkaan ilmaa koneessa vaan se vaihtuu jatkuvasti”, kertoo Jetfliten lentotoiminnan johtaja Henri Rautiainen.

JEF_potilassiirto_kohteessaRiskialueille suuntautuville tilauslennoille kuten esimerkiksi Espanjaan, Ranskaan, Etelä-Koreaan, Italiaan ja alppialueelle lennetään lentoja vain sairaanhoitajan kanssa. Lennolle otettaville matkustajille tehdään ennen koneeseen nousua Covid-19 -pikatestit.

Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Jetflite on toteuttanut ambulanssi- ja evakuointilentoja mm. Guineasta, Sierra Leonesta, Namibiasta, Etelä-Koreasta, Mongoliasta, Espanjasta, Japanista, Etelä- Afrikasta, Afganistanista, Thaimaasta ja Malediiveilta.

Eri maiden kansalaisia on kuljetettu aina Yhdysvaltoja myöten. Tällaisten operaatioiden lisäksi Jetflite on lentänyt jatkuvasti myös tavallisia matkustajalentoja.

WIW cabin aftJetfliten kevään 2020 pisin yksittäinen lento vei viidessä päivässä matkustajia koteihinsa kolmelle mantereelle: kotikentältään Helsingistä Portugaliin, Italiaan, Malille, Kanariansaarille, Liberiaan, Etelä-Afrikkaan, Seychelleille, Afganistaniin
ja Viroon.

Miehistöjen ja matkustajien turvallisuudesta huolehditaan myös lentokoneiden asianmukaisilla puhdistustoimilla. Jetflitella on käytössä oma Nocospray 2 -suurtehosumutin, jolla lentokoneet desinfioidaan jokaisen operaation jälkeen. Desinfiointikäsittely kestää noin tunnin verran.

 

Sinnekin minne muut eivät lennä

JEF_HUD_antarktis_Miguel RiquelmeJetfliten koneet eivät ole käyneet maailman kaikille lentokentillä, mutta hyvin erikoisilla paikoilla kuitenkin. Tuttuja ovat luonnollisesti jyrkän liukukulman rajoittama Lontoon Cityn -lentokenttä sekä lyhyen kiitotien ja korkeiden reunaesteiden Samedan. Ohjaajille annetaan simulaattorissa tarvittavat koulutukset, jotta he voivat operoida turvallisesti esimerkiksi juuri London Cityyn, Innsbruckiin, Kathmanduun, Chamberyyn, Tromssaan, Madeiralle, Sioniin, Cannesiin sekä Samedaniin.

Vuosittain erilaiset operaatiot vievät Jetfliten koneet yli 100 lentokentälle eri puolilla maailmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisyhtiö on lentänyt 835 eri lentokentälle, joista 153 sijaitsee Venäjän tai entisten neuvostovaltioiden alueella.

 YBag sticker by MRiksi merkittävimmistä uusista kohteista tuli listalle vuonna 2015, kun Jetfliten Falcon 7X vieraili ensimmäistä kertaa Etelämantereella. Tuolloin kohteena oli Kuningatar Maudin maalla sijaitseva Norjan tutkimusasema Troll. Suomalaisoperaattori on tehnyt tällaisia erikoislentoja Antarktikselle jo yli 30.

Lennoista Etelämantereelle on tehty vuosittain uusia sopimuksia, joka on saanut jatkoa myös vuodelle 2020. Jatkosopimuksen lisäksi Jetflite on saanut myös uusia asiakkaita näille erikoislennoille.

Lento etelämantereelle toteutetaan Kapkaupungista edestakaisena noin 12 tuntia kestävänä operaationa. Miehistöön kuuluu näillä lennoilla lentäjien lisäksi myös mekaanikko. Eteläisellä jäämerelle ei ole ruuhkaa, mutta ei myöskään varalaskupaikkoja.

Lennot toteutetaan kolmimoottorisella Dassault Falcon 7X -koneella, jonka toiminta-aika mahdollistaa jopa yli tunnin odotteluun Etelämantereen yllä ennen tarvetta kääntyä takaisin Kapkaupunkiin. Määränpäässä Antarktiksella moottorit voidaan sammuttaa, mutta koneen oma APU pidetään käynnissä käännön aikana.

”Lennonvarmistuspalveluista matkan loppuvaiheessa on yhteys Johannesburg Oceaniciin HF-radiolla tai CPDLC- datalinkillä (controller–pilot data link communications), joka toimii muutamaa katkoa lukuunottamatta ensimmäisen viiden tunnin lennon ajan. Määräkentällä on koulutettu toimija, joka antaa lentäjille Vaisalan laitteistoilla mitatut METAR-tiedot. Tarvittaessa koneessa on myös SATCOM-yhteys, jonka kautta ohjaajat ja matkustajat voivat soittaa normaaleilla matkapuhelimillaan”, kertoo Rautiainen lennosta määränpäähän, jossa ei ole tarjolla palveluita joihin matkustajakoneilla lentävät ovat tottuneita.

Eritasoisia ja eripituisia lentokoneiden käytössä olevia laskupaikkoja Etelämantereella on joitakin kymmeniä. Jetfliten operaatioissa laskupaikkana on toiminut laserkeilauksen avulla tasaiseksi aurattu lumipäällysteinen skiway. Käytettävien noin 3000 metriä pitkien skiwayden pinta on lumipäällysteinen.

JEF_skiway ja asematasoLumen avulla skiway kestää paremmin Antarktiksen kuumaa aurinkoa kuin pelkkä jää. Skiway on merkitty reunoiltaan 100 metrin välein mustilla muovilevyillä, jotka ovat lähes ainoa referenssi lentäjälle. Vielä vuoden 2019 aikana levyt olivat metallisia, mutta turvallisuussyistä ne vaihdettiin muovivalmisteiksi. Muutoin lähestymisen aikana lähes kaikki on vain valkeaa ja aurinko paistaa kirkkaasti.

 ”Lähestyminen suoritetaan tietyn aloituspiteen kautta. Kaikki on valkoista ja tarkkana saa olla. Myös monitoroivalta lentäjältä vaaditaan erityistä tarkkavaisuutta ja havaituista poikkeamista liukupolusta, nopeudesta, lentokoneen asusta tai mistä tahansa epäkohdasta tulee huomauttaa viiveettä. Hyvä ohjaamoyhteistyö on arvossaan. Lähestyminen lennetään näkölähestymisenä koneen liikerataa kuvaavaa Flight Path Symbolia hyödyntäen kohti skiwayta. Lähestyminen stabiloidaan hyvissä ajoin ennen 1000ft AGL. Laskeutumisalusta on koko matkaltaan kova eikä sisällä pehmeitä kohtia. Laskupaikan reunoilla ei myöskään ole korkeita lumipenkereitä”, kuvailee Rautiainen toimintaa Antarktiksella.

Säätilan kehittymistä seurataan tarkasti Jetfliten omassa operaatiokeskuksessa ja määräkentältä annetaan lentotoiminnan käyttöön myös arviot horisontin näkyvyydestä ja kontrastista. Lennot toteutetaan loppumatkasta näkölentosääntöjen mukaisesti, sillä Antarktiksella ei ole mittarilähestymislaitteita eikä varsinaista GPS-pohjaista lähestymismenetelmääkään.

JEF_Novo_HREGPWS-järjestelmäkään ei ole käytettävissä, kun alueelle ei ole karttapohjaa. Jää alueella liikkuu muutamia metrejä vuoden aikana eli kiitotiekään ei ole aina samassa kohdassa. Jetfliten operaatiossa miehistöstä ainakin toinen lentäjä on käynyt kohteessa aiemmin ja uudet koulutetaan erilliselle OBS-lennolla toimintaympäristön erityispiirteisiin.

Ensimmäisen suomalaisryhmänsä Jetflite kuljetti Antarktikselle joulukuussa 2019. Tuolloin FINNARP 2019-retkikunnan välietappina Antarktiksella oli Venäjän Novolazarevskayan (NOVO) tutkimusasema.

Antarctica_FalconMääränpää eli Suomen Etelämannertutkimusasema Aboa oli sieltä vielä noin 900 kilometrin päässä. Viimeinen etappi taittui Basler BT-67 -koneella, joka on modifioitu DC-3 -kone. Aiemmin suomalaisetkin ovat matkanneet Novoon venäläiselle Iljushin 76 TD 90 tai tutummalla Boeing 757 -koneella.

 Normaalia toimintaa Jetflitelle ovat myös erilaiset muut ambulanssi- ja evakuointilennot, joita se tekee mm. valtiollisille toimijoille. Potilaita saatetaan hakea esimerkiksi Afganistanista ja Irakista, jonka jälkeen heidät lennetään mm. Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.

Falcon7x_CA_2Ambulanssi- ja evakuointilentojen lisäksi Jetfliten tarjonnassa on myös tilauslentoja, joiden myötä on helppo matkustaa suoraan erikoisempaankin kohteeseen ja ennenkaikkea omalla aikataululla. Lennoille voi tilata halutessaan myös ripauksen tai jopa hieman enemmänkin luksusta.

Uudemmissa koneissa on tarjolla myös wifi-yhteys ja vanhemmissakin Challengereissa on käytössä satelliittipuhelimet niin ohjaamossa kuin matkustamossakin. Pienellä ja ketterällä sekä erityisesti laajaa osaamista omaavalla toimijalla on siis kysyntää ympäri maailmaa. MH

Falcon_7X_hangar Wihuri-konserniin kuuluva Jetflite on yksi Pohjois-Euroopan kokeneimpia liikelento-operaattoreita. Yhtiön pääomistaja on ollut 1960-luvulta lähtien Antti Aarnio-Wihuri. Pitkän kokemuksen ansiosta Jetflite pystyy järjestämään joustavasti haasteellisia lentoja, jotka eivät kaikilta helposti luonnistu.

Jetfliten laivasto (toimintamatka, paikkamäärä ja  matkalentonopeus)

 Bombardier Challenger 604 (OH-WIC, OH-WII)
7200 km
11/14/18pax
Medevac-versiossa kaksi paaripotilasta tai yksi tehohoitoyksikkö.
850km/h

Gulfstream G150 (OH-WIL)
5400 km
7 pax
855km/h

Bombardier Challenger 650 (OH-WIW)
7400 km
12/16 pax (5 sänkyä)
855km/h 

 Dassault Falcon 7X (OH-WIX)
11 019 km
16 pax ( 6 sänkyä)
950 km/h

Bombardier Challenger 350 (OH-ADM)
5900 km
9 pax
850km/h

Lue myös:

Uutinen: Jetfliten laivastoon uusia koneita: Bombardier Challenger 650 ja Gulfstream G150 -liikesuihkukoneet

Artikkeli:  Luksusta lentämiseen - Jetfliten uusi Falcon 7X

Artikkeli: Oma aikataulu ja suorat lennot - liikelentämisellä on vakaa kysyntä