Finavia on saanut viranomaishyväksynnän Helsinki-Vantaan uuden lennonjohtokeskuksen käyttöönottamiseksi. Lähestymis- ja aluelennonjohdon tilat otetaan osittaiseen käyttöön perjantaina 12. joulukuuta, kun Helsingin lähestymislennonjohto aloittaa uusissa tiloissa. Aluelennonjohto puolestaan palaa takaisin Helsinki-Vantaalle alkuvuodesta 2015.

Uusi Helsinki Air Traffic Control Center (ATCC) eli lennonjohtokeskus rakennettiin Helsinki-Vantaan toimintakeskukseen eli ns. TOKE-rakennukseen lähestymislennonjohdon entisiin tiloihin. Uudistuksen ajan lähestymislennonjohto on toiminut maanalaisista väistötiloista käsin.

ATCC sisältää lähestymis- ja aluelennonjohtojen lisäksi tilat myös AMC-toiminnoille sekä lentopelastuslohkokeskukselle. Niiden lisäksi vieressä toimii myös entinen briefing, joka tunnetaan nykyisin Suomen Flight Planning Centerinä (FPC).

”ATCC:n perustamisen avulla tehostamme omaa toimintaamme sekä varaudumme mahdolliseen toimintakentän muutokseen ja meitä vastaan kohdistuvaan kilpailuun. Kokonaisuus on nyt niin tehokas paketti, joka Suomessa on mahdollista toteuttaa”, kertoo lennonjohtokeskuksen päällikkö Karri Hannula.

”Kokonaisuudessaan kyseessä on noin 180 hengen yksikkö”, jatkaa Hannula.

Helsinki-Vantaan lennonjohdossa työskentelee nykyisin noin 75 lennonjohtajaa, aluelennonjohtoon tulee noin 70 lennonjohtajaa ja loput kolmisenkymmentä työskentelee FPC:ssä sekä muissa tukitoiminnoissa.

Tiloissa aloittaa aluksi vain Helsingin lähestymislennonjohto. Uutta aluelennonjohtoa ei haluttu ottaa käyttöön samanaikaisesti. Syynä on luonnollisesti turvallisuus. Erityisesti haluttiin huolehtia puheyhteysjärjestelmistä tämän ns. toimintojen yliheiton aikana.

”Tavoitteena on aloittaa aluelennonjohdon toiminta pitkästä aikaa Helsinki-Vantaalla 8. tammikuuta”, arvioi Hannula aikataulua aluelennonjohdon toiminnan käynnistämisestä.

Suomen ilmailuviranomainen Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi myönsi hyväksynnän uusien tilojen ehdolliselle käyttöönotolle joulukuun alussa.

Sen myötä lennonjohtajat siirtyvät uuden ATCC:n tiloihin 12. - 13. joulukuuta välisen yön aikana. Tuolloin lennonjohdossa on paikalla extramiehitys varmistamassa käyttöönoton sujuvuutta. Yövuorossa on tekniikan asiantuntijoiden lisäksi myös laitejärjestelmien pääkäyttäjiä, jotka ovat lennonjohtajia.

Avara ja monikäyttöinen lennonjohtokeskus

Uusissa lennonjohtotiloissa on työpisteet viidelle lähestymislennonjohtajalle mukaanlukien planning supervisor, Helsingin lähestymisen itä- ja länsisektorit sekä niiden kaksi arrival eli tulopalvelusektoria.

Aluelennonjohdon osalta työpisteitä on aluksi neljälle kahden hengen sektorille. Suomen aluelennonjohto on ilmatilauudistuksen myötä jaettu kaikkiaan kolmeentoista sektoriin mutta näitä kaikkia tuskin avataan koskaan omina sektoreinaan. Palvelua annetaan normaalisti eri sektorikombinaatioilla.

”Noin 80% arkipäivistä nykyliikenteellä sekä aluelennonjohto sekä Helsingin lähestymislennonjohto mahtuvat työskentelemään ATCC:n korkeasta päätilasta käsin”, avaa Hannula tilankäyttöä.

Varsinaisten operatiivisten tutkatyöpisteiden lisäksi tilan keskellä on myös vuoroesimiesten eli superien työpisteet.

ATCC:n sivustalta aukeaa myös lisäsiipi, joka on täynnä työpisteitä. Sieltä käsin työskentelevät AMC eli ilmatilavarauksien hallinnointi sekä lentopelastuslohkokeskus. Kaikkia työpisteitä voidaan tarvittaessa käyttää lennonjohtopalvelun tarpeisiin.

ATCC:n ylemmässä kerroksessa on lennonjohtajien selfbriefing eli vuoroonvalmistautumis- sekä sosiaalitilat. Ennen työvuoron alkua lennonjohtajat tutustuvat tietokonejärjestelmän kautta päivän säätietohin, ilmatilavarauksiin, notameihin sekä muihin työvuoron kulkuun mahdollisesti vaikuttaviin asioihin.

Viihtyisät taukotilat mahdollistavat palautumisen intensiivisestä tutkatyörupeamasta. Lennonjohtajat työskentelevät vilkkaan liikennetilanteen aikaan maksimissaan kahden tunnin ajan, jonka jälkeen tarvitaan vähintään 30 min tauko. Vuorojen maksimipituus on 12 tuntia ja Helsinki-Vantaalla on käytössä vuoroja joiden pituus vaihtelee 7 -10,5 tunnin välillä.

”Uuden lennonjohtokeskuksen avulla voimme tarjota kustannustehokasta lennonjohtopalvelua”, kiteyttää Hannula.

ATCC:n päällikön alaisuudessa uudessa yksikössä toimivat erikseen vielä lähilennonjohdon, lähestymislennonjohdon ja aluelennonjohdon päälliköt.
 

Turvallisuus paranee aitojen väistötilojen myötä

ATCC:n avautumisen myötä myös lennonvarmistuspalvelun turvallisuusasiat ovat Suomessa entistä paremmassa kunnossa. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä käytössään aidot väistötilat niin lähi-, lähestymis- kuin aluelennonjohdon osalta.

Ne saadaan mahdollisessa evakuointi- tai muussa kriisitilanteessa käyttöön muutamassa minuutissa. Mahdolliset tulipalon savukaasut tai sammutusvedetkään eivät estäisi poikkeustilanteen aikaista lennonvarmistuspalvelua. Väistötilojen lennonvarmistusjärjestelmä on yhtenevä varsinaisten työpisteiden laitteistojen kanssa.

Lähilennonjohtopalvelua voidaan antaa tarpeen vaatiessa toimistotorni TOTO:sta käsin, lähestymis- ja aluelennonjohtopalvelua puolestaan luolasta lentoaseman alapuolella. Samaisessa kallioluolassa toimi aikanaan myös aluelennonjohto ennen muuttoaan pois silloiselta Seutulan lentoasemalta. Luolassa voidaan tarvittessa antaa myös lähilennonjohtopalvelua, sillä näköyhteys ei ole välttämätön lähestymis- ja maatutkan takia.

Kaikkia väistötiloja on jopa käytetty myös operatiivisessa toiminnassa. Lähestymislennonjohdon osalta juuri ATCC:n rakennustöiden ajan ja lähilennonjohdon osalta lennonjohtotornin uudistamisen aikana vuonna 2010.

Aluelennonjohto palaa juurilleen Helsinki-Vantaalle

Suomeen syntyy tammikuussa 2015 jälleen tilanne, että maassa toimii kaksi aluelennonjohtoa. Aluelennonjohtopalvelun tarjoaminen alkoi Suomessa Olympialaisten aikaan vuonna 1952 ja palvelu tuotettiin tuolloin Seutulan lentoasemalla. Vuonna 1967 Helsingin aluelennonjohto muutti Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskukseen Tampereen Aitovuoreen.

Eri vaiheiden jälkeen avattiin aluelennonjohto myös Rovaniemelle vuonna 1984. Kohti yhden aluelennonjohdon mallia mentiin vuonna 2005, kun Suomen kaksi lentotiedotusaluetta yhdistettiin ja Rovaniemen toiminnot muuttivat Tampereelle vihdoin vuonna 2009.

Suunnitellun tammikuisen Helsingin aluelennonjohdon avaamisen jälkeen Suomessa on siis jälleen fyysisesti kaksi aluelennonjohtoa. Toimintamallin osalta jatkopäätöksiä tehdään vuonna 2018. On mahdollista, että Tampereen aluelennonjohto ajetaan alas ja koko toiminta keskittyy Helsinki-Vantaalle.

Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Tampereen aluelennonjohtajista 16 siirtyy Helsinki-Vantaan yksikköön. Noin puolet nykyisen Tampereen aluelennojohdon henkilökunnasta siirtyy Vantaan yksikköön vasta jos Tampereen yksikkö päätetään sulkea vuonna 2018. Tämän lisäksi vuosien 2018 ja 2019 aikana eläköityvillä lennonjohtajilla on mahdollisuus työskenneellä loppuun saakka Tampereen yksikössä.

Lennonjohtopalvelua annetaan uudesta ATCC:sta käsin aluksi noin aamu- ja iltakuuden välisenä aikana. Helsinki-Vantaalta toimiva aluelennonjohto tarjoaa palvelua vaihtelevasti eri sektoreissa. Lennonjohtajien kelpuutuksien säilyttämiseksi eri sektoreita operoidaan vaihtelevasti Helsinki-Vantaan ja Tampereen aluelennonjohtojen välillä.

Aluelennonjohdon siirtyminen Vantaalle tiivistää aluelennonjohdon ja Helsinki-Vantaan lennonjohdon yhteistyötä ja sillä tulee olemaan myönteinen vaikutus koko toiminnan laatuun.

 Lue myös:

Aluelennonjohdon siirto Vantaalle etenee - uudet tilat rakentuvat aikataulussa

Kohti kustannustehokasta lennonjohtopalvelua – aluelennonjohto aloittaa Vantaalla 2015

Artikkeli: Aluelennonjohto palaamassa takaisin Seutulaan?