Kotimaiset lentoyhtiöt eivät lupaa nopeaa helpotusta koulutettujen suomalaislentäjien työllistymiseen. Suomen Lentäjäliiton FPA:n järjestämä työllisyyseminaari kokosi yhteen suuren joukon peruskoulutuksesta valmistuneita lentäjiä kuulemaan lähitulevaisuuden työllistymisnäkymiä Suomessa.  

FPA:n järjestämään työllisyysseminaarin oli saatu puhujat Suomen suurimmista lentotyötä tarjoavista yrityksistä. Tilannekatsauksen rekrytöintisuunnitelmistaan ja yhtiöiden näkymistä antoivat Finnair, Blue 1, Flybe Finland ja Airfix Aviation.

Kaikkiaan yli 200 lentotyötä vailla olevaa lentäjää kuunteli mielenkiinnolla alansa tulevaisuuden näkymiä Suomessa.  Valtaosa kuulijoista oli hankkinut lentokoulutuksensa Suomen Ilmailuopistosta, Salpauslennosta tai Patria Pilot Trainingistä, joka sai valitettavan kunnian toimia suurimman työtä etsivän joukon edustajana.

Kaikkiaan Suomessa lasketaan olevan yli 300 työtöntä lentäjää. Luvusta erityisen suuren tekee vertailu Suomen Lentäjäliittoon johon kuuluu 1000 jäsentä, joka puolestaan käsittää noin 90 prosenttia Suomen ammattilentäjistä.

Nopeaa helpotusta työtilanteeseen ei kuitenkaan ole luvassa vaikka lähitulevaisuudessa lentoyhtiöt päivittävät laivastoaan uusilla koneilla. Samanaikaisesti ammattilentäjien kouluttajat jatkavat koulutusohjelmiaan normaalisti.

Suomen Lentäjäliiton FPA:n puheenjohtaja Sami Simonen avasi tilaisuuden valottamalla yhdistyksen työnkuvaa asiantuntijajärjestönä Suomessa ja Euroopassa. Kaikki puhujat olivat aidosti pahoillaan suuresta kuulijamäärästä mutta kukaan ei luvannut nopeaa helpotusta työtilanteeseen.

Työllisyysseminaari tarjosi tietoa lentoyhtiöiden operaatioympäristöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä rekrytöintiprosesseista.

Lentäjäliitto antoi työllistymistä odottaville lentäjille myös eväitä ja ajatuksia vuokralentosopimuksiin ja niiden johtamiin mahdollisiin suuriinkiin veroseuraamuksiin.

Heikon kotimaisen työllistymisen seurauksena osa valmistuneista lentäjistä työllistyy ulkomaille tai mahdollisesti vaihtaa alaa kokonaan. Myös lentokouluksen houkuttelevuus saattaa kärsiä ja paras mahdollinen aines ei kenties enää jatkossa hakeudu lentäjäkoulutukseen.

Airfix Aviation - tilauslentoja ympäri maailman

Ensimmäisen lentoyhtiöpuheenvuoron piti Airfix Aviationin pääohjaaja Juha Ritaranta. Airfix on vuonna 1986 perustettu liikelentoyhtiö, joka operoi 16 liikesuihkukoneen laivastolla tehden noin 50 miljoonan liikevaihdon.

Yhtiössä on nykyisin 140 työntekijää joista lentäjiä on 60. Lentäjiä on keskimäärin neljä per lentokone ja heistä puolet on suomalaisia, jotka on palkattu suoraan Airfix Aviationiin. Ulkomaalaisten suuri osuus johtuu kapteeni Ritarannan mukaan kiirestä saada tyyppikelpuutettuja ohjaajia yhtiön uusiin koneisiin.

Airfix Aviation on kasvava yhtiö, jonka omistajat tulevat pääosin Venäjältä. Uusien lentäjien palkkaus riippuu täysin yhtiöön tulevien uusien koneiden määrästä. Yhtiön laivasto koostuu laajasta valikoimasta liikesuihkukoneita ja eri tyyppejä on kaikkiaan kahdeksan.

”Koneita on tulossa enemmän kuin poistumassa”, kertoo Ritaranta.

Perämiehiltä Airfix Aviation ei pääsääntöisesti vaadi peruskoulutusta suurempaa kokemusta eli vaatimukset ovat CPL(A), IR/ME, Medical 1, ICAO english level 5. Koneen omistaja saattaa kuitenkin vaatia jonkinlaista lentokokemusta.

”Ohjaajilla on kiinteä palkka, joka on kilpailukykyinen”, luonnehti Ritaranta.

Valintaprosessi alkaa paperikarsinnalla ja referenssien tarkistamisella. Seuraavassa vaiheessa yhtiön edustaja haastattelee hakijan ja lisäksi tehdään psykologinen valintakoe. Valintakokouksen jälkeen jatkoon päässeet käyvät läpi asiakkaan pitämän haastatteluun. Läpäisyn jälkeen järjestetään perehdytys ja koulutusohjelma.

Airfix Aviation toimii pääosin Helsinki-Vantaalla, jossa sillä on kolme lentokonehallia. Toimintaa on myös Moskovassa ja Genevessä joissa osa koneista on sijoitettuna. Genevessä sijaitsee myös yhtiön myynti- ja OPS-palvelut.  Ohjaajat kulkevat koko kaksiviikkoisen työjakson koneen mukana eri kohteissa ympäri maailman.

 

Flybe Finland - iso kotimaan toimija

Flybe Finlandin lentotoiminnan johtaja Tomi Keski-Heikkilä jatkoi puheenvuorollaan kertoen yhtiön olevan lentojen lukumäärällä Suomen suurin kotimaanlentoja operoiva yhtiö. Flybe Finlandin omistaa ruotsalainen Flybe AB, jonka omistajina ovat Finnair (40%) ja Flybe UK (60%).

Flyben koko laivasto koostuu 96 koneesta, joilla operoidaan sataan kohteeseen noin 220 reittiä. Suomen osuus koneista on 28 sisältäen 14 ATR-potkuriturbiinikonetta sekä 14 Embraer –suihkukonetta, joilla operoidaan pelkästään Finnairin vuoroja. Lentomiehistöjä Flybe Finlandissa on noin 4,5 per kone, liikenneohjelmasta riippuen.

Lentäjiä yhtiössä on 274, joista 85 on Finnairin vuokralentäjiä. Matkustamopuolella työskentelee 277 henkeä, jossa vaihtuvuus on suurehkoa. Tällä hetkellä yhtiöön on pieni 44 lentäjän jono, joista yhdeksän on oman abinitio-koulutusohjelman läpi käyneitä. Uusien lentäjien tarve on vuosittain noin parikymmentä joilla korvataan Finnairille palaavien vuokralentäjien poistuma.

Myös emoyhtiö Flybe UK on ilmoittanut halustaan tarjota ohjaajiaan Suomeen mutta toistaiseksi Suomessa on pidetty kiinni suomenkielen taitovaatimuksesta. Flybe Finland on kuitenkin tammikuussa 2014 siirtymässä suosimaan valmiiksi tyyppikelpuutettuja ohjaajia. Englannissa olisi tarjolla juuri Embraer-koulutettuja ohjaajia.

”Nykyarvion mukaan vuonna 2014 koulutetaan noin 20 uutta lentäjää. Määrä perustuu Finnairille palaaviin lentäjiin”, kertoo Keski-Heikkilä.

Flybe Finlandin ohjaajavalintojen kriteereistä vastaa lentotoiminnanjohtaja. Prosessi alkaa paperikarsinnalla, jonka suorittaa erityisen valintaryhmän johtaja. Haastatteluvaiheen vie läpi kuudesta lentokapteenista koostuva valintaryhmä. Valintaprosessi sisältää myös simulaattorikokeen jossa kriteereinä ovat ohjaamoyhteistyö ja käsinlentämisen taito. Hakijat käyvät lisäksi läpi kapteeneiden haastattelun ja TTL:n tekemän psykologisen arvioinnin.

”Simulaattorivaiheen läpäisee 40-50 prosenttia hakijoista”, kertoo Keski-Heikkilä.

Koko valintaprosessi kestää noin viisi kuukautta ja hakijoista keskimäärin 33-40 prosenttia aloittaa tyyppikurssin yhtiössä. Oman Abinitio-koulutusohjelman läpikäyneet hakijat ohittavat muut tulijat . Abinitiossa lentäjäoppilaat käyvät läpi Salpauslennon koulutusohjelman, jonka jälkeen edessä on  tyyppikurssi heti, kun niitä järjestetään.

”Valintaprosessissa keskitytään kokonaisuuden tarkasteluun, ei pelkkään yksittäiseen koulunumeroon”, selventää Keski-Heikkilä Flyben vaatimuksia.

Flybe Finlandissa on käytössä 3 vuoden koulutussitoumus, jonka arvo on 35 000 euroa. Sitoumus allekirjoitetaan ennen tyyppikurssia. Myös jatkossa tyyppikursseilla on koulutussitoumus, jonka pituus on  1,5 vuotta ja arvo 18 000 euroa.

 

Blue1 - uusien kohteiden ennätys

SAS:lle lentoja wetlease-sopimuksella operoivan Blue 1:n henkilöstöjohtaja Marcos Elvilä kertoi yhtiön onnistuneen isossa muutoksessa. Vuonna 1988 perustettu Air Botnia vaihtoi nimensä Blue 1:ksi vuonna 2004 ja siirtyi vuoden 2012 aikana operoimaan lentoja suoraan SAS:n alaisuudessa.

SAS:n lentojen lisäksi operoidaan myös charter- ja ad hoc-lentoja. Kohteiden lukumäärä on kasvanut uuden liiketoimintamallin myötä ja lentoja  suuntautuu erikoisiin kohteisiin ympäri Eurooppaa. Vuoden 2013 aikana lentoja on operoitu kaikkiaan 77 uuteen kohteeseen. Operoinnissa noin 50% nousuista tehdään  Suomessa. Toiminnan luonteen takia miehistöillä on  paljon yöpyviä ja työrupeama voi kestää 4-6 päivää.

Blue 1 operoi yhdeksän 115-paikkaisen Boeing 717-koneen laivastolla. Koneiden sisustus on läpikäynyt uudistuksen ja nyt tarjotaan matkustusmukavuutta uusin nahkapäällysteisin 32” istuinvälin tarjoavilla istuimilla.

Yhtiön ylpeys on Helsinki-Vantaalla sijaitseva huoltohalli, joka vetää suojaansa kaikkiaan 21 konetta. Omistuksessa on myös Tukholmassa sijaitseva Boeing 717-simulaattori.

Blue 1 työllistää kaikkiaan 370 henkeä, joista lentäjiä on 85, kabiinia 160, teknistä henkilökuntaa 70 ja toimistossa 55 henkeä. Elvilän mukaan yhtiössä ei tällä hetkellä ole rekrytointitarvetta. Tulevaisuutta selvitellään yhdessä Blue 1:n lentäjäliiton kanssa. Viimeisten vuosien aikana on kuitenkin palkattu 20 uutta lentäjää.

”Odotamme laivastouudistusta ja sen toteutuessa laivaston odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa”, kertoo Elvilä.  ”Aikataulullisesti B717 koneiden leasingsopimukset päättyvät vuoden 2016 aikana.

Toimintaa tullaan jatkamaan edelleen Helsinki-Vantaalta käsin ja sen uskotaan pysyvän tehokkaana ratkaisuna jatkossakin.

Blue 1:lla on oma koulutusorganisaatio ja soveltuvuuskokeet ja hakuprosessi tuotetaan itse.  Varsinaista ilmoittelua työpaikoista ei tehdä mutta hakemuksia tulee jatkuvasti.  Soveltuvuus ja tausta huomioidaan ja hakea voi jatkuvasti uudelleen ilman karenssiaikoja. Vaatimuksina on CPL(A) ja ATPL-teoriat.

 

Finnair - Suomen suurin lentäjien työllistäjä

Finnairin koulutuspäällikkö lentokapteeni Tapani Toppari kävi läpi yhtiön toimintamallin Eurooppa-Aasia operaattorina. Esitys loi katsaukset myös muihin Euroopan suuriin liikenteen solmukohtiin, jotka tarjoavat hyvät yhteydet Aasiaan. Tilannekatsauksen aikana käytiin läpi myös ilmailualan vuosien 2008-2013 romahdus.

Finnairin toimintaympäristössä sektorin pituus painottuu Aasian suuntaan, kertoo Toppari. Euroopasta kerätään matkustajat Helsinkiin ja noin kahden tunnin aikana matkaajat vaihtavat kaukoliikennekoneisiin ja päinvastoin. Finnair kerää matkustajia pienemmistä kaupungeista ja kuljettaa edelleen Aasiaan.

Finnairin kanssa Eurooppa-Aasia liikenteestä kilpailevia liikenteen solmukohtia ovat Lontoo, Kööpenhanmina, Amsterdam, Pariisi ja Frankfurt. Nousemassa on myös Pietari sekä Lähi-idän operaattoreiden kotikentät.

"Ilmailuala on kokenut suuren romahduksen vuosien 2008-2013 aikana. Lentotuntimäärät ja keskihinnat laskivat, Finnair lomautti lentäjiään ensimmäisen kerran ja henkilöstöä jouduttiin myös irtisanomaan", kertaa Toppari tosiasioita.

"Kuluneiden viiden vuoden aikana  yhtiö kävi läpi rankkoja kustannussäästöohjelmia ja ulkoisti Embraer-koneet. Liikennettä ovat sotkenee myös lukuisat työtaistelut, pari tuhkapilveä sekä korkealla käynyt polttoaineen hinta", Toppari kertaa tapahtuneita.

Finnairin toiminnan painopiste on siirtynyt Aasiaan ja lentokalusto on uudistumassa ja kasvamassa laajarunkokoneiden osalta vuodesta 2015 eteenpäin. Finnair vastaanottaa vuonna 2015 neljän kuukauden aikana kolme A350 XWB -konetta, joita tulee kaikkiaan 11. Yhtiöllä on lisäksi olemassa optiot kahdeksaan koneeseen.

Nykyisistä A340-koneista luovutaan samaan tahtiin, kun A350-koneita vastaanotetaan. Markkinatilanne puolestaan näyttää aikanaan A330-koneiden kohtalon. Tulevaisuuteen vaikuttaa Euroopan taloustilanteen lisäksi myös polttoaineen hinta.

Reilun vuoden aikana Finnairin Euroopan laivastossa on tehty isoja muutoksia joiden aikana neljä  A32S -konetta palautettiin leasing-yhtiöille, E170 -koneet myytiin tai vuokrattiin, E190-koneet siirrettiin Flybe Finlandille ja Boeing B757-koneet ovat poistumassa laivastosta.

Finnair työllistää nykyisin noin 730 lentäjää joista noin 70 on lainassa Flybe Finlandilla. Uusia vakituisia lentäjän työsuhteita ei ole solmittu vuosiin. Edellinen tyyppikurssi vakituista työpaikkaa varten järjestettiin vuonna 2008.  Embraer-ulkoistusten takia 18 määräaikaista E190 ohjaajaa joutui pois Finnairilta mutta suurin osa sai vakituisen paikan Flybeltä.

Viime vuosina on palkattu ainoastaan määräaikaisia ohjaajia kesäkausiksi noin 5 kuukauden sopimuksilla. Määräaikaisina työskennelleet 13 lentäjää on palkattu A340-koneiden matkalentovaiheessa toimiviksi CRC-ohjaajiksi (Cruise Relief Copilot). Töitä on ollut tarjolla kahtena kesänä eli 2012 ja 2013.  Huippuvuosina yhtiö palkkasi jopa 100 lentäjää vuodessa.

"CRC-ohjaajajia käytetään lennoilla yli lentopinnan 200 ja he eivät suorita lentoonlähtöjä tai laskuja", kertoo Toppari.

"Eläkepoistuma ei paranna työtilannetta lähivuosina. Eläkkeelle siirtyviä ohjaajia on lähitulevaisuudessa Boeing 757-koneiden myötä kymmenkunta. Muutoinkin tahti on hidasta koska eläkeikää on nostettu. Mahdollisia eläkkeelle lähtijöitä on tällä hetkellä kaikkiaan noin 50 mutta toistaiseksi kaikki jatkavat lentotyön parissa".

 
Lähitulevaisuus ei paranna työllisyyttä

 Vuosien 2013-2014 aikana näkymät ovat hieman parantuneet ja lentäjien lentotuntimäärät ovat nousussa. Finnair ei kuitenkaan näe tarvetta uusille vakituisille ohjaajille mutta kesäksi 2014 palkataan 18 määräaikaista CRC-ohjaajaa.  Määräaikaisuuksia on luvassa myös vuodelle 2015.

Suurimman lentäjätarpeen muutamaksi vuodeksi tyydyttävät Flybe Finlandilta palautuvat vuokralentäjät. Yhtiöllä on nykyisessä työllistymisjonossa 30 perämieskurssin käynyttä lentäjää.

"Määräaikaiset ovat etusijalla, kun vakituisia työpaikkoja tulevaisuudessa avautuu. Ennuste tulevaisuuden tarpeesta tehdään vasta vuonna 2016, joka tuskin tulee nykyisestä arviosta muuttumaan", avaa Toppari tilannetta.

"Vuoden 2016 osalta myös konemäärä ja laivastotyypit on osittain auki. Ensimmäiset A320 perheen koneet ovat tuolloin 14-15 vuoden ikäisiä ja ensimmäisiä A320 neo toimituksia olisi saatavissa vuoden 2020 paikkeilla".

Finnair valitsee tällä hetkellä ohjaajia vuonna 2009 perämieskurssin käyneistä oppilaistaan. Perämieskurssi sisältää perehdyttämiskoulutusta ja JET-harjoitteluvaiheen suihkukoneen koulutussimulaattorissa. Seuraava kurssi pidetään talvella 2014 juuri määräaikaisille CRC-ohjaajille.

Finnairin vaatimukset perämieskurssille ovat läpäistyt Suomen Ilmailuopiston tai Finnairin valintakokeet. Voimassa oleva ansiolentäjänlupakirja ja ATPL-teoriakoulutus, mittarilentokelpuutus ja ohjaamoyhteistyökoulutus (CPL(A), ATPL, ME/IR, MCC) sekä ensimmäisen luokan lääketieteellinen kelpoisuustodistus ja Finnairin lääkärin hyväksyntä. Ohjaajat käyvät läpi myös haastattelun ja heidän taustansa selvitetään.

Aikanaan, kun Finnair käynnistää rekrytöinnin uudelleen niin oppilaiden kaikki lentosuoritukset tarkistetaan lentokoulun ajoilta.

Finnairin antama koulutus on edelleen maksutonta mutta tyyppikurssin käyneet sitoutetaan koulutuskorvauksilla 36 kuukaudeksi yhtiöön 36 000 euron sakon uhalla. Uran aikana on tehtävä vain yksi koulutuskorvaussopimus ja määräaikaisilla koulutuskorvaussopimus on voimassa vain sopimuskauden ajan

"Tällä hetkellä Finnairilla on jonossa kolminumeroinen määrä oppilaita Suomen Ilmailuopistolta ja lisää valmistuu 30 joka vuosi. Lisäksi aiemmin valittuja kokeneita lentäjiä on tarjolla kaksinumeroinen määrä", päättää Toppari.

Vuoden 2015 aikana yhtiö avaa perämieskurssit vapaaseen hakuun, jolloin kaikki Finnairin tai Suomen Ilmailuopiston kokeet ja koulutukset läpikäyneet ovat samassa asemassa.

Kotimaan tilanteesta huolimatta lentäjätarve kasvaa

Boeingin vuoden 2013 Pilot and Technician Outlook –ennusteen mukaan vuoteen 2032 mennessä tarvitaan 498 000 uutta liikennelentokoneen ohjaaja.

“Kiihtyvä tarve osaavalle lentohenkilökunnalle on maailmanlaajuinen asia. Tarve on täällä tänään ja se on todellinen”, kommentoi Boeingin lentopalveluiden apulaisjohtaja Sherry Carbary yhtiön ennustetta.

Boeing ennustaa Euroopan alueelle 99 700 lentäjän tarvetta vuoteen 2032 mennessä. Suurinta tarve on Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Lue myös:

Vastavalmistuneiden lentäjien työllistyminen huolestuttaa lentäjäliittoa

Lentäjäliitto: Suomalaisen lentäjäkoulutuksen koordinaatiopuute vääristää markkinoita

Flybe yllätti tulevat lentäjät 24 000 euron lisäkustannuksella

Lentäjätarve kasvaa maailmanlaajuisesti