Ilmarissa on iso P ja pehmeä D - Suomen ilmatila uudistuu 13.11.2014

Airbus_nosesSuomi saa uuden ilmatilarakenteen 13. marraskuuta 2014. Kaupalliselle liikenteelle kysymyksessä on tervetullut uudistus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa entistä ympäristöystävällisemmän ja taloudellisemman lentoreittien suunnittelun. Harrasteilmailijoiden käyttöön muutos tuo enemmän valvomatonta ilmatilaa, mutta sen myötä myös entistä suurempaa vastuuta omasta toiminnastaan.

Marraskuussa käyttöönotettava uudistus on kaikkien aikojen suurin muutos Suomen ilmatilarakenteessa. Nykyiset ilmatilarakenteet otettiin käyttöön vuonna 1999 ja niitä on hiljalleen paranneltu ilmatilan käyttötarpeiden muuttuessa

approachKäynnissä oleva hanke kulkee Finaviassa nimellä Ilmatila 2012+ ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa hanke on saanut nimen Ilmari. Ilmatilauudistus on valmisteltu yhteistyössä Finavian, Puolustusvoimien, Trafin ilmailuviranomaisten ja käyttäjäryhmien kanssa.

Nyt toteutettavan kokonaisvaltaisen ilmatilarakenteiden uudistamisen taustalla on monia eri syitä. Vaikutuksia ilmatilauudistukseen antoivat NEFAB-yhteistyö sekä sen laajennukset Ruotsin, Tanskan ja Islannin kanssa , EU:n suorituskykyvaatimukset ilmatilalle, ilmatilan joustavan käytön periaatteet (FUA, Flexible Use of Airspace). Näiden lisäksi muutokseen vaikuttivat konventionaalisten radiosuunnistuslaitteiden poistuminen ja siirtyminen yhä enenevissä määrin RNAV-toimintaympäristöön.

FAF_HN_1Kotimaassa vaikuttimensa muutokselle antoi myös puolustusvoimauudistus. Ilmavoimien toimintoja keskitettiin Rovaniemelle, Kuopioon ja Jyväskylään, joka asetti omalta osaltaan vaatimuksia myös ilmatilalle, Myös teknologian kehitys on tuonut uusia käyttäjäryhmiä, kuten miehittämättömät ilma-alukset, joiden toimintaedellytyksiä muutoksella pyritään parantamaan.

Ilma-alusten suorituskyky on parantunut ja muutoksella pyritään mahdollistamaan ns. jatkuvan liu'un lähestymiset (CDA, Continuos Descent Approach) sekä entistä suoremmat reititykset (FRA, Free Route Airspace).

Ilma_tma_muutoksetSamaan aikaan uuden ilmatilan kanssa 13. marraskuuta tulevat voimaan myös uusi ilmailulaki, valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista sekä useita muita ilmailumääräyksiä (OPS M1-1 lentosäännöt, OPS M1-17 radioyhteysvaatimukset, OPS M1-28 lentäminen kielto- ja rajoitusalueilla, OPS M1-21 toisiotutkavastaimen käyttö. Näiden muutosten lisäksi seuraavat määräykset kumotaan: OPS M1-100 ja GEN M1-10).

Uudistuksen myötä otetaan käyttöön yhteiset eurooppalaiset lentosäännöt (SERA, EU-asetus 923/2012) ja eroavaisuudet eurooppalaisten valtioiden välillä vähenevät merkittävästi. Sääntely yksinomaan kansallisista lähtökohdista päättyykin eurooppalaisten lentosääntöjen voimaantulon myötä. SERA tuo mukanaan useita uusia muutoksia, kuten G+ -ilmatilaluokan poistumisen sekä mm. TMZ, ja RMZ -alueet.

 

Ilmatilarajoituksia ovat R, D ja P mutta ei enää G

Rajoitusalueet toimivat nykyisten R-alueiden tavoin mutta niitä käytetään lisäksi myös puolustusvoimien ammunta-alueina. Poikkeuksen tähän tekevät kansainvälisille merialueille ulottuvat ammunta-alueet, jotka ovat jatkossakin D-alueita. Rajoitusalueiden aktiivisuudesta ilmoitetaan erikseen NOTAM-tiedotteella. Rajoitusaluille lentäminen on sallittu ainoastaan erillisluvalla, jonka käsittelee Puolustusvoimat.

Ilma_D_alueetVaara eli D-alueiden käyttöperiaatteet yhdenmukaistetaan kansainvälisen siiviili-ilmailujärjestö ICAO:n periaatteiden mukaisiksi Suomen alueella. Ilmailuviranomaisen mukaan D-alueet ovat uudistuksen jälkeen pehmeäseinäisiä, joille voisi ilma-aluksen päällikön harkinnalla lentää myös niiden ollessa aktiivisia. Lennonjohdon näkemyksen mukaan se ei mahdollisesti kuitenkaan voi johtaa mittarimenetelmin lentävää ilma-alusta D-alueelle.

Vaara-alueilla ei siis enää jatkossa ammuta kansainvälisiä merialueita lukuunottamatta. D-alueet ovat purjelentäjien, laskuvarjohyppääjien sekä miehittämättömien ilma-alusten käytössä. Vaara-alueita voidaan perustaa lisää mm. mahdollisissa säteily tai tuhkatilanteissa. Erilliset purjelentoalueet muuttuvat vanhan G-alueen sijaan D-alueiksi (myös aluerajat ovat joissain tapauksissa muuttuneet). Harrasteilmailijat on huomioitu myös leikkaamalla Helsinki-Vantaan lähestymisalueesta pala Räyskälän lentotoimintaa ajatellen.

Kielto eli P-alueiden määritys säilyy ennallaan ja niitä ovat jatkossakin ydinvoimaloiden alueet sekä Kilpilahden öljynjalostamo (aluiden rajat ovat myös muuttuneet). Pienen poikkeuksen tähän tekee Naantalin öljynjalostamo, joka on jatkossakin määritelty teollisuuden suoja-alueeksi. Syynä tähän on Turun lähestymisalue sekä mittarilähestymismenetelmät. Kieltoalueille lentäminen on edelleen kiellettyä.

ILMA_TSAMuita ilmatilankäyttöä rajoittavia alueita ovat tilapäiset erillisvarausalueet (TSA, Temporary Segregated Area), joita varataan sotilasilmailun käyttöön. Ne ovat ns. kovaseinäisiä eli sulkevat ilmatilan tarvittaessa maanpinnasta lähtien (SFC-UNL). Varaukset julkaistaan vuorokautta aiemmin Ilmatilankäyttösuunnitelmassa (AUP/UUP). Se sisältää tiedot myös mm. avatuista CDR2-luokan ATS-reiteistä js suljetuista CDR1- ja PERM-reiteistä.

Ilma_TRA_alueetIlmatilaa voi varata myös tilapäisellä ilmatilavarausalueella (TRA, Temporary Reserved Airspace) valvotusta ilmatilasta tietyn käyttäjäryhmän tarpeisiin. Muut käyttäjät voivat lentää ilmatilan läpi lennonjohdon selvityksellä.

Nykyiset epäviralliset harjoitusalueet korvataan uudessa ilmatilassa ns. paikallisilla ilmatilavarausalueilla (Local TRA), jotka julkaistaan AIP:ssä toisin kuin aiemmin monin paikoin käytössä olleet epäviralliset VFR-harjoitusalueet.

 
Valvottu ilmatila kohdennetaan paremmin ja valvomattoman ilmatilan määrä kasvaa

Ilmatilauudistus muuttaa lähes kaikkien lähestymisalueiden sivu- ja korkeusrajoja. Lähestymisalueet eivät kuitenkaan laajennu joka suuntaan vaan ensi sijassa pääliikennevirtojen suuntiin ja muihin suuntiin lähestymisalueiden sivurajat ovat monin paikoin pienentyneet. Poikkeuksen edelliseen tekee Oulun lähestymisalue, joka ei laajentunut pääliikennevirran suuntaan eli etelään.

Ilma_HK_TMALähestymisalueiden ylärajana pysyy yleisesti lentopinta FL95, pois lukien Helsinki-Vantaan lähestymisalue HELSINKI TMA UPPER, jonka korkeus on FL285. Uusina lähestymisalueina perustetaan Porin ja Tampere-Pirkkalan väliseen ilmatilaan PORI TMA EAST ja PIRKKALA TMA WEST, joiden alaraja on lentopinta FL65.

Monin paikoin valvotun ilmatilan raja myös nousee ylöspäin valvomattoman lentopaikan yläpuolella mm. sotilaslennonjohtoalueiden poistuessa käytöstä. Toisaalta osa valvomattomista lentopaikoista jää uudessa ilmatilassa jonkin lähestymisalueen alapuolelle.

Ilma_AFIS_EFETSuomen erikoisuus ilmatilaluokka G+ poistuu ja sen korvaa AFIS-alueilla G-ilmatila ja uusi RMZ-vyöhyke. Kaikista lentotiedotusvyöhykkeistä tulee jatkossa kaksiosaisia (FIZ LOWER ja FIZ UPPER) ja niiden suunnittelukriteerit ovat vastaavat kuin lähi- ja lähestymisalueidenkin. Käytännön lentotoiminta AFIS-lentopaikalla ei muutu.

Eräillä lentopaikoilla, kuten Ivalo, Kemi, Kittilä ja Kokkola on saattaa joutua NDB-menetelmän osalta sisäänlennossa valvomattoman ilmatilan ulkopuolelle. Vastaava tilanne tullee eteen myös Mikkelissä ja Seinäjoella, kun NDB-menetelmän yhteydessä joutuu FIZ upper ja lower ilmatilan välissä hetkeksi valvomattomaan.

POR_VOR_1Ikääntyvistä NDB- ja VOR-maalaitteista ja niihin perustuvista menetelmistä luovutaan asteittain ja suunnistuslaitteet korvataan vähitellen satelliittipohjaisilla menetelmillä. Marraskuussa käytöstä poistuvia VOR-majakoita ovat PVO, JNS, KNI, KAU, KLA, VIL, SVL ja VAS. Niiden lisäksi käytöstä poistuu useita locator-majakoita.

Suomen aluelennonjohto uudistaa samalla sektorijakoaan, joita on jatkossa viiden ja poistuvien feeder-sektoreiden sijaan kaikkiaan kolmetoista. Uudet sektorit on nimetty kirjaimin A-H ja J-N. Kaikilla kolmella toista sektorilla on omat radiojaksot, jotka valvotun ilmatilan alapuolella lentävän tulisi tuntea. Suomen lentotiedotusalueella ilmaliikennepalvelua antavat tietyillä alueilla jatkossa entiseen tapaan myös Ruotsin ja Norjan viranomaiset.

Ulkorajojen osalta muutoksia tehdään idässä, jossa Venäjän vastaisella rajalla sijaitsevan ADIZ-vyöhykkeen sivurajat määritetään uudelleen. Alueen sivuraja muuttuu ja on uudessa ilmatilassa määritelty yksiselitteisinä valtakunnan rajaan liittyvinä koordinaattipisteinä, mikä helpottaa alueen esittämistä navigointilaitteissa. Tunnistusvyöhykkeen alarajana on maan- tai merenpinta (SFC) ja yläraja on rajoittamaton (UNL).

 
Näkyvyyttä ilmassa

Diamond_lennolla_1Eniten kritiikkiä on saanut toisiotutkavastaimen eli transponderin käyttövaatimusten ulottaminen hieman aikaisempaa laajemmalle. Uusilla alueilla, joilla transponderin käyttöä jatkossa edellytetään, liikennemäärät kasvavat lähitulevaisuudessa merkittävästi. Uudet laitevaatimukset on jouduttu asettamaan vallitsevan hyvän turvallisuustason säilyttämiseksi näillä alueilla.

Uudistuksen myötä käyttöön otetaan radiovyöhyke RMZ (Radio Mandatory Zone) ja transponderivyöhyke TMZ ( Transponder Mandatory Zone).

Ilmatilauudistuksen yhteydessä RMZ-vyöhykkeiksi määritellään kaikki lähialueet (CTR), lähestymisalueet (TMA), lennonjohtoalueet (CTA) sekä lentotiedotusvyöhykkeet (FIZ), myös ilmaliikennepalveluelimen aukioloaikojen ulkopuolella. Ennen saapumista RMZ-vyöhykkeelle on lähetettävä avauskutsu. Tavoitteena on ennonjohto- tai AFIS-elimen taajuutta myös niiden toiminta-aikojen ulkopuolella.

Kaikilla lennoilla, jotka liikennöivät ilmatilassa, jonka toimivaltainen viranomainen on nimennyt transponderivyöhykkeeksi (TMZ), on oltava käytössä SSR-toisiotutkavastain, joka toimii A- ja C-moodissa tai S-moodissa.

TMZ-vyöhyke määritellään valikoituihin ilmatilan osiin kuten Suomen lentotiedotusalue lentopinnan 95 ja sen yläpuolella, EFHK ja EFHF valvottujen sekä valvotun ilmatilan alapuolisten osien (EFHK TMA, EFHK TMA LOWER alapuolinen ilmatila, EFHK CTR SOUTH, EFHK CTR NORTH, EFHK CTA EAST, EFHK CTA WEST, EFHF CTR) lisäksi Jyväskylän TMA- ja CTA-alueille, Kuopion TMA, Rovaniemen TMA ja Tampere Pirkkalan TMA niiden voimassaoloaikoina.


Trafi: Lopputuloksessa kuuluu kaikkien ilmatilan käyttäjien ääni

trafi_logoTrafin mukaan positiivisena asiana muutoksessa on koettu ilmatilan entistä dynaamisempi käyttö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmatilan varaamista eri toimijoiden tarpeisiin voidaan koordinoida aikaisempaa tehokkaammin ja tällä voidaan vastata jatkossa joustavammin eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.


Aiheeseen liittyvää tieto Trafilta ja Finavialta:

Trafi turvallisuustiedote: Ilmatilauudistus ja yhteiseurooppalaiset lentosäännöt

Finavian koulutusmateriaali 13 NOV 2014 ilmatilauudistuksesta


Lue myös:

Ilmailulaki uudistuu marraskuussa nykyvaatimusten mukaiseksi

Trafi: Miehittämättömien ilma-alusten toimintaa sääntelevät määräykset ovat loppusuoralla

Trafi: Ilmatilan kokonaisuudistus kiinnostaa toimijoita

Artikkeli: Radionavigointi kohti romukoppaa