Valmistajan mukaan F-35 on viidennen sukupolven hävittäjä ja sen eroa neljännen sukupolven hävittäjiin voi kuvata erona, joka on valintalevypuhelimen ja älypuhelimen välillä. Merkittävimmät muutokset koskevat suorituskykyä, selviytymiskykyä sekä verkottumiskykyä. Vaikeasti havaittavaa hävittäjää on luonnollisesti vaikea pysäyttää. F-35:n sensorit puolestaan havaitsevat vastustajan jo kaukaa ja ensi-isku voidaan tehdä ilman, että vastustaja edes tietää hävittäjien olevan iskuetäisyydellä.
Yhdysvaltain hallituksen vastuuvirasto GAO:n (Government Accountability Office) raporteissa on vuosikausia kerrottu laajasti hävittäjähankkeen ongelmista. Voittokulku on jatkunut niistä huolimatta, sillä valmistaja on taklannut vian toisensa jälkeen kehittäen hävittäjän sekä siihen kuuluvien osien valmistamista. Lockheed Martin ei ole kiistänyt ongelmia, mutta on todennut kyseisten raporttien laahaavan jäljessä. Ongelmien tullessa julkisiksi ne on joko jo korjattu tai niiden korjausratkaisu on valmistumassa.
F-35A:n nykyiseksi lentotuntihinnaksi raportoidaan jopa 44 000 dollaria ja F-15 -hävittäjälle merkittävästi alhaisempi 20 000 dollaria. Norjalaiset ovat kertoneet lentotunnin hinnaksi 11 000 euroa. Lukujen sisällä pitämiä asioita ei ole avattu joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Todellisia kustannuksia on vaikea arvioida pelkkien eri lähteistä esitettyjen lukujen valossa, joita on tihkunut ympäri maailmaa. Suunta on kuitenkin ollut alaspäin ja todellinen tieto on varmasti myös Suomen ilmavoimien käytössä.
F-35 -hävittäjän sensorit keräävät tietoa laajemmin kuin koskaan aiemmin ja niiden keräämä tieto on hetkessä myös kaikkien omien joukkojen käytössä. Ihminen ei ole välissä hidastamassa tiedon kulkua tai sen analysointia. Tekoäly ehdottaa ohjaajalle oikeita toimenpiteitä erittäin nopeasti. Käytössä olevia vaikutuskykyjä voivat olla erilaiset ja eri alustoilla olevat ohjukset tai elektronisen sodankäynnin järjestelmät. Tieto voidaan siirtää eri alustojen välillä yhden pienen laatikon kokoisen ns. EMC2 eli "Einstein Boxin" kautta. Tämä avoimen arkkitehtuurin järjestelmä on Yhdysvalloissa liitetty esimerkiksi U2-tiedustelukoneeseen, mutta yhtälailla se voidaan asentaa lennokkiin tai kuljetuskoneeseen.
Hävittäjän elektronisesti ohjattavassa APG-81 AESA -tutkassa on yli 1000 lähetin/vastaanotinyksikköä, joita voidaan ohjata myös erittäin suurella teholla. Käytössä on myös moderni SAR-tutka (Synthetic Aperture Radar), joka näkee pilvien läpi.
Pitkän kantaman vaikutuskykyä myös Euroopasta – JSM ja JASSM-ER -risteilyohjukset
Vaikka F-35A on amerikkalaisvalmisteinen on sen kanssa mahdollista käyttää myös eurooppalaisia vaikutuskykyjä. Sellaisia tarjotaan myös Suomelle, sillä mukana on alisooninen häiveteknologiaa hyödyntävä Kongsbergin Joint Strike Missile (JSM) -risteilyohjus. Lockheed Martin vahvisti kyseisen ohjuksen kuuluvan tarjoukseensa jo vappuna 2021. Niitä voidaan kuljettaa hävittäjän sisäisessä asekuilussa kerrallaan kaksi kappaletta. Tarvittaessa ulkoisissa ripustimissa sitäkin enemmän.
Kalliiden risteilyohjusten sijaan häiveteknologia mahdollistaa lentämisen lähemmäs kohdetta, jolloin voidaan käyttää muita vaikutuskykyjä. Yhden risteilyohjuksen keskihinta on yleisellä tasolla miljoonia dollareita, kun esimerkiksi SDB:n (Small Diameter Bomb) hinta lasketaan kymmenissä tuhansissa dollareissa. Suomelle tarjottava asepaketti voisikin siten sisältää mahdollisesti muita tarjouksia pienemmän määrän risteilyohjuksia.
Verkottumiskykyinen F-35 yhdistyy myös merellisiin ja maanpäällisiin suorityskykyihin ja toimii esimerkiksi osana ohjuspuolustusta. Hävittäjä voi toimia sensorina, joka tekee havainnon sekä myös vaikuttaa siihen elektronisen sodankäynnin järjestelmien tai aseistuksensa avulla. Lockheed Martinin mukaan hävittäjä on kaiken keskiössä eri puolustushaarojen yhteisessä JADO-toiminnassa (Joint All Domain Operations) .
Laajan sensorivarustuksen omaava F-35A ei Lockheed Martinin mukaan tarvitse rinnalleen erillisiä AEW&C -valvontakoneita tai muita elektronisen sodankäynnin alustoja. Hävittäjässä on Lockheed Martinin mukaan erittäin hyvät sisäänrakennetut elektronisen sodankäynnin järjestelmät, jotka toimivat laajalla taajuusalueella. Järjestelmät saavat tarvitsemansa virran ja jäähdytyksen lentokoneen sisäisistä ratkaisuista.
Nyt käytössä olevan P&W F135 -moottorin rinnalle on kuitenkin kehitteillä on myös kokonaan uusi adaptiivisen syklin omaava moottori, joka toimisi aiempaa paremmin optimoidusti eri nopeusalueilla. Uutta XA100 -moottoria F-35A -hävittäjiin kehittää General Electric. Valmistajan mukaan tarjolla olisi 10 prosenttia enemmän työntövoimaa, 20 prosenttia pienempi polttoaineen kulutus, 30 prosenttia lisää toiminta-aikaa sekä aiempaa parempi jäähdytysteho, joka puolestaan mahdollistaisi lisää tehonkäyttöä eri järjestelmille. Mahdollinen moottorinvaihto saattaisi lisätä kustannuksia myös Suomen hankinnassa. Alustavien aikataulujen mukaan uudistettu moottori voisi tulla käyttöön kuitenkin jo vuosina 2027 tai 2028 eli Suomen hävittäjätoimitusten jo käynnistyttyä. Myös nykyinen valmistaja Pratt & Whitney pyrkii tuomaan adaptiivisen ratkaisun päivityksellä myös nykyiseen F135-moottoriinsa. Se olisi uudelleenmoottorointia pienempi riski yksimoottorisen hävittäjän kehitysaskeleena. Pratt & Whitney kehittää myös uutta adaptiivista XA101-moottoria. Eri lähteiden mukaan uudet moottorityypit sopivat kokonsa puolesta vain F-35A-hävittäjään eivätkä olisi yhteensopivia F-35B ja F-35C -hävittäjien kanssa. Moottorihankkeissa F-35 olisi vain yksi kehitysaskel, sillä niitä kehitetään seuraavan sukupolven amerikkalaiseen ns. kuudennen sukupolven hävittäjän tarpeisiin. Uuden moottorityypin lisäksi kehityshankkeena on toinenkin toiminta-aikaa lisäävä hanke. Nykyisin F-35-hävittäjät voivat käyttää vain sisäistä polttoainekapasiteettia, mutta nyt kehitteillä on myös ulkoinen ripustimiin kiinnitettävä lisätankkiratkaisu. Kilpailijat pyrkivat saavuttamaan Lockheed Martinin etumatkaa, jota kuitenkin ylläpidetään omalla kehitystyöllä. Tulossa on mm. uusi TR3 (Technical Refresh) -päivitys, joka tuo hävittäjään uuden avoimen järjestelmäarkkitehtuurin. Sen rauta- ja ohjelmistoratkaisu muodostaa perustan lentokoneeseen tuotaviin uusiin suorituskykyihin ja mahdollistaa niiden nopeat integraatiot.
Suunnitelmissa on kokonainen järjestelmäperhe entistä alhaisemmilla operointikustannuksilla, kehittyneellä häiveominaisuuksiinkin perustuvalla selviytymiskyvyllä ja pidemmällä toiminta-ajalla. Miehittämättömien ilma-alusten käyttö laajentaa vaikutuskykyjä ja tiedonkulkua johtamisjärjestelmiin läpi puolustushaarojen. Uusia vaikutuskykyjä kehitetään Skunk Worksin suojissa ja mukana ovat varmasti myös energia-aseet vaikka niitä ei erikseenkään kysyttäessä kommentoitu. Lockheed Martin on jo toimittanut ensimmäisen kuljetuskoneeseen integroitavan laseraseen Yhdysvaltain ilmavoimille. Tulevaisuudessa sellainen voitaisiin asentaa esimerkiksi ulkoiseen ripustimeen jopa hävittäjäkoneessa, mutta kenties myös sisäisesti F-35 -häivehävittäjään.
Optimoitua laivastonkäyttöä – huoltotarvetta seurataan kuten lentoyhtiöissä Huolloissa on käytössä lentoyhtiömäinen lähestymistapa ja tavoitteena tehokas toiminta. Laivaston tilaa seurataan tarkasti niiden asiakkaiden osalta, jotka jakavat tarvittavat tiedot ennakoivan kestävyysmallinnuksen tarpeisiin. Kyseessä on siis ns. järjestelmän kuntoon perustuva huoltotarve, joka toteutetaan suuren datamäärän ja sen analysoinnin avulla. Järjestelmän avulla voidaan estää samanlaisten vikojen ilmaantuminen jatkossa. Nyt Lockheed Martinilla on käytössään jo yli 430 000 lentotunnin sisältämät tiedot hävittäjän järjestelmien toiminnasta. Tiedot kulkevat huolto-organisaatiossa keskitetyn ALIS/ODIN-yhteyden kautta.
Hävittäjälaivaston käyttöä voidaan siis optimoida tehokkaasti myös huoltotoimintaa ajatellen. Toiminta vaatii ajatusmallin muutosta aiemmasta, jolloin vika korjattiin sitten kun osa rikkoontui ja hävittäjälle mahdollisesti suunniteltu tehtävä peruuntui. F-35 -hävittäjässä käytetyillä osilla on saavutettu korkea luotettavuus. Kun lentokoneen komponentit eivät hajoa ei niitä tarvitse korjata eikä myöskään tilata uusia osia. Hävittäjä on valmis toimintaan useammin, kun korjaustarvetta ei ole. Ehjät koneet ovat valmiina toimintaan ja tarjoavat laajat suorituskyvyt. Lockheed Martinin mukaan F-35:n luotettavuus on korkein Yhdysvaltain ilmavoimien kalustosta. Kaikkiaan 4092 hävittäjässä käytettävän osan toimintaa seurataan niiden elinkaaren ajan suorituskyvyn ja toimivuuden osalta. Niistä 54% ei ole koskaan hajonnut vaikka laivastolla on lennetty jo yli 430 000 lentotuntia. Kolme vuotta sitten vastaava luku oli 75%. Vuonna 2021 vikoja on siis enemmän kuin ennen, mutta samalla maailmanlaajuinen laivasto on kasvanut ja lentotuntimäärät ovat nousseet. Lockheed Martin odottikin vikamäärän kasvavan, mutta toteaa myös osien kestävän pidempään kuin oli suunniteltu. Ainoastaan kahdeksan prosenttia osista on hajonnut nopeammin kuin on odotettu. Juuri niihin osiin valmistaja keskittyy, jotta niiden luotettavuus saadaan paremmaksi. Näistäkin jo yli puoleen on olemassa ratkaisu ja muissa on selvillä syy hajoamiseen ja ratkaisua selvitetään. F-35-hävittäjissä on myös joitain osia, joissa hajoaminen johtuu eri syistä ja niiden selvittämiseksi vaaditaan ennemmän tietoa vikaantumisen syistä. Tällä hetkellä tarkkailun kohteena on 100 erilaista osaa. Ne hajoavat odotettua useammin ja nopeammin, mutta syytä tai korjausta ei vielä ole olemassa. Esimerkkinä Lockheed Martin kertoo ohjaamossa olevan happipullon, jonka liitännät hajoavat todennäköisesti huoltovirheen seurauksena. Toinen osa on ohjaamon heittoistuimen vara-akku, joka tuottaa sähköä istuimen valojärjestelmälle.
Oikeat kumppanuudet ovat elintärkeä osa F-35 -hävittäjien huoltojärjestelmää. Kumppanuuksilla tarkoitetaan yhteistyötä teollisten toimijoiden mutta myös hallitusten välillä. Näin saadaan aikaan paras mahdollinen lopputulos.
Häivepinnoite on valmistajan mukaan erittäin kestävä ja sen osalta kokemusta on saatu jo F-117A Nighthawk -hävittäjistä. Pinnoite on suunniteltu koneen elinkaaren kestäväksi. Osa käyttäjistä kuitenkin uusii sen myös elinkaaren aikana. UV-valo voi Lockheed Martinin mukaan vaikuttaa väriin, mutta ei häiveominaisuuksiin. Hävittäjässä on eritasoisia pinnoitteita ja esimerkiksi siiven johtoreunoja on vahvistettu pinnoitteen osalta aiemmista versioista. Häivepinnoite on myös jäänpoistonesteiden kestävää. Koneen päällä ei sen sijaan tule kävellä ilman erikoiskenkiä.
Tällä hetkellä ALIS-järjestelmä toimii uuden ODIN-järjestelmän laitteiston päällä ja itse ODIN-järjestelmän ohjelmistot ovat viivästyneet. Uusi ODIN-ohjelmistoversio on luvassa aikaan, mutta jo nyt vanhan ohjelmiston ajaminen uuden järjestelmän avulla on mahdollistanut tehokkaamman toiminnan. Suorittava porras kokee muutoksen järjestelmän merkittävästi nopeampana toimintana. Lockheed Martin kertoikin mekaanikkojen luulevan uuden ODINin olevan jo käytössä, koska kaikki toimii niin paljon paremmin.
ALIS-huoltojärjestelmän CPE-pääpalvelin on Suomessa ja toimii myös suljetuin rajoin mahdollistaen itsenäisen toiminnan myös kriisiaikana. Hävittäjät saadaan ilmaan myös ilman yhteyttä CPE-palvelimeen. F-35-hävittäjien kanssa mekaanikkojen käyttämät kannettavat tietokoneet tarvitsevat yhteyden CPE-palvelimeen kerran 60 päivässä. Yhdysvallat on operoinut F-35 -hävittäjillä useita kertoja siten, että kaikki viestiyhteydet ovat olleet suljettuina. Tuolloin mikään tieto ei siirry ALIS-järjestelmään. Tuolloin menetetään luonnollisesti myös ennustavan huoltojärjetelmän tietoja ennen seuraavaa mahdollista tiedonvaihtoa. F-35:n operointi ei vaadi myöskään tämän kannettavan tietokoneen läsnäoloa vaan koneita voidaan lentää myös tukikohtiin joissa niitä ei ole käytössä. Hävittäjä voidaan tankata ja jatkaa matkaa ilman tietokoneen käyttöä. Toimintaa on toteutettu Euroopassa usean päivän ajan eri tukikohdissa.
Globaali varaosavarasto täydentää Suomen omaa varaosakantaa. F-35-ohjelmassa kaikki toimivat saman varaosaketjun alla ja tiedot jaetaan. Kyseessä on siis erilainen toimintamallia kuin esimerkiksi F/A-18 -hävittäjien osalta, jolla on käytössä erilaisia varaosaohjelmia eri puolilla maailma.
Suomen MRO-kyky olisi Lockheed Martinin mukaan light/medium -tasolla, joka olisi merkittävä suorituskyky. Lähes kaikki huolto- ja korjaustoiminta voitaisiin tehdä Suomessa. Jos tarvitaan erityistä pitkäkestoista korjausta se voidaan toteuttaa ns. Heavy MRO -huoltopaikoilla, joita on neljä. Niistä kaksi sijaitsee Yhdysvalloissa, yksi Japanissa ja yksi Italiassa. Tällaisiin huoltoihin on Lockheed Martinin mukaan tarve vain suuremmissa järjestelmäpäivityksissä kuten siirtymisessä Block 3 -versiosta Block 4-versioon tai vakavien vaurioiden korjaamisessa. Toistaiseksi on ollut vasta kertaalleen tarve siirtää lentokyvytön F-35 -hävittäjä tällaiselle huoltopaikalle. Silloin siirto toteutettiin C-17 Globemaster III -kuljetuskoneella.
Vielä noin kolme vuotta sitten F-35 -hävittäjän F135 -moottorinvaihto tai moduulinvaihto saattoi kestää jopa 1,5 viikkoa. Syynä oli lämpösuojien vaihtotarve. Ne on liimattu runkoon koko moottorin pituudelta suojaamaan konetta moottorin kuumuudelta. Huoltoajasta meni seitsemän päivää uuden suojan liimauksen kuivumiseen. Nyt aika on saatu leikattua kuivumisaikojen osalta 16 tuntiin. Toinen suojaus eli ns. secondary seal vaati korjausajasta myös noin viikon, mutta nykyisin se onnistuu vain 48 tunnin aikaikkunassa. Moottorin irrotukseen ja moduulinvaihtoon varataan nykyisin kaksi päivää. Kehitys on merkittävää, sillä moottorinvaihtotyö kesti aiemmin jopa 10 päivää. Jos moottori on paikallaan pitkään suojan repeytymiä ei voi paikata vaan lämpösuoja on vaihdettava. Sitä ei siis vaihdeta mootttorityön takia vaan suojan kulumisen takia. Osa Suomelle tarjottavaa huoltovarmuutta ovat kuitenkin kokonaiset varamoottorit. Niiden lisäksi kokonaispaketiin kuuluu kyky moottorinosien valmistukseen ja huoltoon Suomessa. Suomi voi siis tarvittaessa rakentaa ja huoltaa moottoreita itsenäisesti. Lisäksi yksi viidestä F-35-hävittäjien moottoreiden MRO-keskuksista (Maintenance, Repair and Overhaul) eli Kongsberg Aviation Maintenance Servicesin (KAMS) moottorikorjaamo sijaitsee lähellä Suomea Norjan Ryggessä. Se on viimeisin vaihe Kongsbergin ja Patrian pitkän tähtäimen lentokoneiden moottorihuoltohankkeessa, jonka kehityksestä Lentoposti.fi uutisoi ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. KAMSin pääomistajat ovat nimittäin 50,1 prosentin osuudella Kongsberg Defence & Aerospace ja vähemmistöomistaja on suomalainen Patria 49,9 prosentin osuudella. Kongsberg valmistaa lisäksi F-35 -ohjelman tarpeisiin sivuvakaajia, korkeusvakaajien johtoreunoja sekä päälaskutelineen luukkuja. Se on maaliskuussa 2021 solminut Lockheed Martinin kanssa sopimukset F-35 tuotantoeristä 15-17. Myös Suomeen on luvassa valmistusta, kriittisen osaamisen siirtoa sekä teollisen yhteistyön hankkeita 20 vuoden ajalle. Tarjolla on Lockheed Martinin mukaan ainakin merkittävä lentokonerakennehanke, teknologiasiirto häivepaneelien valmistukseen ja moottorin huolto-osaamisen hankkeita. Tarjolla on kaikkiaan 134 erilaisen komponentin korjauskyky, johon sisältyy myös lentokoneen rungon ja avioniikan korjauskykyä. Suomi saa siis kyvyn huoltaa ja korjata hävittäjiään kaikissa olosuhteissa ja jopa tilanteessa, jossa lentokone on saanut osuman. Itsenäinen kyky on varmistettu 30 vuorokauden mittaisen sulun ajalle.
Forth Worthin 1,25 mailin eli noin kahden kilometrin mittaisella tuotantolinjalla on jatkuvasti kymmenittäin eri vaiheessa olevia hävittäjiä. Niitä valmistetaan Yhdysvaltain tehtaan lisäksi myös Italiassa ja Japanissa. Kuluvan vuoden aikana Lockheed Martin toimittaa arviolta 133-139 F-35 -hävittäjää. Vuonna 2022 niitä toimitetaan 151-153 kappaletta ja vuodesta 2023 lähtien vuosittain 156 hävittäjää. Lähivuosina Euroopassa on arviolta jo yli 400 F-35 -hävittäjän laivasto ja koko hävittäjäohjelman tavoitteena on jopa yli 3000 hävittäjän valmistaminen.
Suomi aikoo käyttää hävittäjiä 2060-luvulle saakka sekä säilyttää suorituskyvyn hävittäjään tehtävillä elinkaaripäivityksillä. Laaja käyttäjäkunta takaa päivitettävyyden varmasti riittävällä tasolla Suomen tarpeisiin, sillä konetyypin on todettu olevan käytössä jopa 2070-luvulle saakka.
Suomen HX-hankkeessa ovat ehdolla myös Boeing F/A-18 Super Hornet ja EA-18G Growler, Saab 39 E Gripen ja GlobalEye, Eurofighter Typhoon sekä Dassault Rafale. Valtioneuvosto tiedotti HX-hankkeesta iltapäivällä 10. joulukuuta 2021. Suomi valitsi Lockheed Martin F-35A:n ilmavoimien seuraavaksi suorituskyvyksi. Päivittynyt kello 19.34: Muutettu sanamuotoja toteutuneen valinnan seurauksena. Sisältö ei ole muutoin muuttunut. Lue myös: Lockheed Martin: Suomelle on tarjolla 64 F-35A -häivehävittäjää ja kattava asepaketti Suomelle HX-hankkeessa tarjottu Lockheed Martin F-35 on jo 13 valtion valitsema suorituskyky Lockheed Martin kehittää MUM-T -suorituskykyä ja seuraavan sukupolven UAS-perhettä F-35:n rinnalle Patrian toimipiste lentotukikohtaan Belgiassa - PBEC:n merkittävä referenssi voi tuoda lisätyötä
|
|||